Norppakanta saavuttanut tavoitteen
Kun lähdettiin sopimaan vapaaehtoisia verkkorajoituksia 1980-luvulla, jolloin ympäristönsuojelutarkastaja Ilkka Stenin mukaan norppia oli vain noin sata, tavoitteeksi asetettiin suotuisan suojelun taso eli 400 norppaa.
Norppakanta onkin sen jälkeen kehittynyt todella suotuisasti.
Kannan kasvuun ovat tietenkin osaltaan vaikuttaneet toteutetut suojelurajoitukset, jotka kattavat tällä hetkellä jo lähes kokonaisuudessaan Lappeenrannan ja Joensuun välisen Saimaan.
Norppakannan kokonaismäärän laskemiseen on käytetty tutkijoiden kehittämää laskukaavaa, jolla syntyneiden kuuttien määrä kerrotaan viidellä.
Tänä vuonna kuutteja syntyi noin 80, joten kokonaismäärä on noussut jo tuohon vuodelle 2025 asetettuun 400:n tavoitteeseen.
Tutkijat tosin ovat jo alkaneet kirjoitella, että mihin norpat ovat kadonneet.
Eivät ne ole mihinkään kadonneet, vaan norppahavaintoja tulee vesillä liikkuessa selvästi aikaisempaa enemmän.
Näyttää siltä, että nykyiset rajoitukset ovat selvästi ylimitoitettuja, kuten osalle Haukivettä säädetty taviaikainen moottoriliikennekielto.
Norppa ei pelkää liikennettä ja moottorien ääntä, kuten viime talvena kuvattu norppavideo osoitti. Norpan pesä löytyi jopa Poronsalmi–Oravin luisteluradan penkasta, jossa radan kunnostuksen vuoksi oli lähes päivittäinen moottoriliikenne.
Sen sijaan Kolovedeltä ei viime talvenakaan löytynyt yhtään kuuttia, vaikka siellä oli voimassa kaikenlaisen verkkokalastuksen ja moottoriliikenteen kielto.
Herääkin kysymys, onko mitään järkeä pitää pystyssä norpansuojeluryhmiä, joissa koko ajan suunnitellaan uusia rajoituksia, kuten liikennekieltojen laajennuksia ja rantarakentamisen rajoittamista jo kartalle piirrettyjen norpalle tärkeiden alueiden vuoksi.
Tällaisellako toiminnalla Suomi saadaan nousuun?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
