Kinuaa kvinoaa
Pitkät korret pystyssä Rainingon tilakeskuksen pelloilla kertovat, että täällä on viljelty viime vuonna jotain muutakin kuin vehnää. Niin kuin onkin.
Juha ja Kari Raininko kylvivät ensimmäiset kvinoan siemenet Liedossa vuonna 2009. Idean heihin kylvi MTT:n tutkija Marjo Keskitalo, jonka Juha maamiesseuran puheenjohtajana kutsui pitämään kokousesitelmää. Esitelmässään tutkija sivusi kvinoaa.
Rainingot aloittivat yhdestä hehtaarista. Sen verran Suomesta löytyi siemeniä.
”Me viljeltiin kvinoaa vuosina 2009 ja 2010 ja sitä alkoi kertyä varastoon. Mietittiin, mitä sille pitäisi tehdä”, Juha Raininko kertoo.
Aluksi Rainingot myivät kvinoaa vain SunSpeltille, kunnes he lanseerasivat oman tuotemerkin, gluteenittoman Rainingon tilan kvinoan, vuonna 2013.
Juha ja Kari Raininko viljelevät yhdessä tilaa, jonne isä siirtyi evakkona luovutetusta Karjalasta. Kari vastaa tekniikasta ja Juha markkinoinnista ja kirjanpidosta. Juhan ja Terhin poika Tapani, 21, on kasvamassa jatkajaksi.
Tilan pääkasvi oli viime vuonna ruis, ja ruokahernettä on viljelty lähes kaksikymmentä vuotta. Lisäksi kasvatetaan puhdaskauraa, kevätspelttiä, syysrapsia ja syysvehnää. Tietysti viljelykierrossa on myös apilaa, sillä kyseessä on luomutila.
Kvinoaa on lisätty vuosi vuodelta. Toukokuussa on tarkoitus kylvää noin sata hehtaaria. Siemenen tila tuottaa itse.
”Urheiluhenkeä ja riskinottokykyä tässä vaaditaan. Sato vaihtelee todella paljon. Jonakin vuonna se voi olla nolla ja toisena tuhat kiloa. Keskimääräinen sato on viisisataa kiloa hehtaarilta”, Juha toteaa.
Rainingot kylvävät kvinoan toukokuun loppupuolella. Koska kasvi vaatii pitkän kasvukauden, korjuu venyi viime vuonnakin lokakuun puoliväliin.
”Tuli melkein välivuosi, oli niin kylmää ja märkää”, Juha tunnustaa.
Kvinoa ei vaadi erikoisia viljelykoneita, mutta välineiden puhdistuksessa täytyy olla erityisen tarkka, koska tuotetta myydään gluteenittomana. Kvinoaa voi käsitellä samoissa tiloissa kuin puhdaskauraa, mutta muista viljoista se on pidettävä visusti erillään.
Kun sato on korjattu, se pitää puhdistaa kaikista roskista. Aluksi Terhi ja Juha yrittivät puhdistusta käsin, mutta tuloksena oli kilo puhdasta tavaraa päivässä. Eihän se kannattanut. Nyt lajitteluun ja jyvien pinnalla olevan saponiinin puhdistamiseen on hankittu asiaankuuluvat laitteet.
Millaiset laitteet, sitä Juha ei kerro. ”Ei tarvitse kertoa kaikkea tarkkaan, kun kaikki on hankittu omin rahoin. Mitään hankerahoja ei ole käytetty. Kehittely jatkuu vielä.”
Raininkojen tavoitteena on, että kvinoa saataisiin niin puhtaaksi saponiinista, että kuluttaja voi käyttää tuotetta ilman huuhtelua. Silloin se sopisi paremmin myös suurkeittiöille.
”Mutta se on todella iso investointi. Täytyy saada tämä perustuote ensin liikkeelle. Rahaa täytyy tullakin eikä vain mennä.”
Kun prosessit saadaan kuntoon, voidaan tuoda markkinoille uusia tuotteita.
Koska kvinoa on useimmille suomalaisille outo raaka-aine, Rainingot ovat käyneet ahkerasti messuilla ja myymälöissä maistattamassa sitä.
”Eiväthän messupaikat mitään halpoja ole, mutta kyllä mainoksetkin maksavat. Eikä kaikkea voi mitata rahassa”, Juha tuumaa.
Rainingot kiittävät myös LounaFoodia ja Ruokatieto-yhdistystä hyvästä työstä pientuottajien eteen. Niiden järjestämien ruokatreffien avulla Rainingot pääsivät esittelemään tuotteitaan isoille kauppaketjuille.
Kaupan hyllyyn pääsy on tosin ollut työn takana.
”Kauppa sanelee aika pitkälle, miten tehdään. Se on raaka peli. Tuottajan täytyy olla tarkka ja tehdä osuutensa hyvin, kyllä silloin pärjää. Gluteenittomuus vaatii vielä erikoistarkkuutta. Se tutkitaan kaikista tuote-eristä ennen kauppaan pääsyä. Ei kannata sössiä. Jos joutuu takaisinvetoihin, niin se maksaa”, Juha tietää.
Kvinoan myynti on kasvanut sitä mukaa kuin viljelykin. Raininkojen perustama nettikauppa on myös yllättänyt positiivisesti.
”Ihmiset ovat löytäneet viiden kilon pakkauksen nettikaupasta. Sen hinta on luomuna halvempi kuin ulkomainen luomukvinoa, vaikka postikulutkin laskee mukaan.”
Kvinoa on ollut Rainingoille hyppy tuntemattomaan. ”Jos viljelisi vain vehnää, niin se olisi niin ykstotista. Jos tämä ei onnistu, niin ei tartte kuin peiliin katsoa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

