Lukijalta: Suomi on pidettävä moniarvoisena yhteiskuntana
Nykyinen kansallisuusaate ei ole sukua 1800-luvun lopun kansalliselle heräämiselle eikä 1900-luvun alun kieliriidoille, joiden perusteena oli ulkoinen uhka, kirjoittaa Osmo Nieminen. ”Se on vain väline soveltaa meille vierasta vihan ideologiaa vallan hankkimiseksi.”
Eduskunta ja pikkuparlamentti juhlaliputuksessa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääTiettävästi Suomen alue on ollut jo ennen Ruotsin vallan aikaa kokonaan asuttu, joskin asutus on ollut hyvin harvaa. Täällä on elänyt monia, monelta suunnalta tulleita ihmisryhmiä, jotka ovat puhuneet monia kieliä.
Vähitellen alueen yleisimmäksi kieleksi vakiintui Volgan mutkasta tulleiden kieli.
Kielen eksaktius ei ihmisten kontakteissa ollut olennainen asia. Kaupankäyntihalua mutta myös vihaa ja muita tunteita voidaan ilmaista vähillä sanoilla. Voisi ajatella, etenkin Kalevalan rohkaisemana, että suomen kieli on eniten kehittynyt tarinoiden kerronnan ja viihteen tarpeiden tuloksena.
Ryöstö- ja kauppamatkoille tulleilla on ollut omat kielensä. Eliitin kieliksi muodostuivat vallan kielet, mutta kaikki kieli-, yhteiskunta- ja kansallisuusryhmät ymmärsivät toisiaan riittävästi. Kirkolla oli tarve viestiä sanomaansa myös kansan kielellä.
Suomi oli 1800-luvun puoliväliin asti monikielinen, monirotuinen ja moniuskontoinen alue. Pelko venäläistämisestä herätti eliitin ajamaan kansallisuusaatetta ja suomen kielen valta-asemaa. Tämä ei kuitenkaan estänyt ulkomaalaisten tuloa maahan. Kielikoetta ei rajalla ollut. Tämä joustavuus yhdessä luonnonvarojemme kanssa mahdollisti Suomen taloudellisen nousun.
Tänä päivänä esiintyvä ”kantasuomalaisuusaate” voi ensi näkemältä muistuttaa 1800-luvun lopun kansallista heräämistä ja 1900-luvun alun kieliriitoja. Sen perusteena ei kuitenkaan ole minkäänlaista uhkaa. Se on vain väline soveltaa meille vierasta vihan ideologiaa vallan hankkimiseksi.
Tällainen ideologia vahingoittaa maatamme. Parasta Suomelle on monikielisyys, monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus, siis yleinen suvaitsevaisuus. Se tuo meille tämän ajan ”finlaysoneita” ja muita tekijöitä perheineen. Vähitellen he oppivat riittävästi kieltä ja suomalaista kulttuuria, kunhan pidämme sen korkealla tasolla.
Oleskelulupa olisi annettava paljon nykyistä helpommin. Kotouttamisen olisi perustuttava ihmisten reaalisiin tilanteisiin.
Osmo Nieminen
Helsinki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
