Paljon käytettynä kieli kehittyy ja kukoistaa – pahin riski suomen kielelle ovat käyttäjien omat asenteet
Suomi on maailman kielten joukossa samaan aikaan sekä yksi suurimmista että pieni. Kielellämme on mahdollisuus säilyä elinvoimaisena, kunhan itse vaalimme kieltämme sitä ahkerasti käyttämällä.
Moni suomalainen on äidinkielestään huolissaan. Tutkijoiden mukaan välitöntä huolta suomen kielen tulevaisuudesta ei ole. Kuvassa suomen kielen oppitunti. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo15.1.202505:30
Suomea äidinkielenään puhuva törmää arjessaan yhä useammin tilanteisiin, joissa häneltä edellytetään tai hänen odotetaan käyttävän englannin kieltä. Yhä useammassa työssä vaaditaan vähintään kohtuullista englannin taitoa, ja osassa yliopistoista voi olla jo mahdotonta suorittaa tutkintoja suomen kielellä. Monista tavallista arkea koskevista asioista voi olla yhä vaikeampaa saada tietoa äidinkielellään, ja käyttöohjeet tai yritysten asiakaspalvelu voivat olla saatavissa vain englanniksi. Jopa arjen palvelutilanteissa, erityisesti suurempien kaupunkien ravintoloissa, hotelleissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa, englanti voi olla ainoa kieli, jolla asiansa enää saa hoidetuksi.
Englannin yhä vahvistuva asema on saanut monet huolestumaan suomen kielen tulevaisuudesta. Suomalaisen kielimaiseman englannistumiseen kiinnittää huomionsa myös Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) viime viikolla julkaisema kielipoliittinen vuosikatsaus, jossa todetaan, ettei suomen kieltä voi nykyisellään enää lainkaan käsitellä ilman viittauksia englantiin: ”katsauksen suomen kieltä koskevan jakson sivumäärästä yli puolet liittyykin englannin kieleen”, katsausta koskevassa tiedotteessa todetaan.
Maailmassa puhutaan arvioiden mukaan vähintään 6 000 kieltä. Kielistä puhutuin on mandariinikiina, jota puhuu äidinkielenään noin 941 miljoonaa ihmistä. Espanja on noin 486 miljoonan ja englanti noin 380 miljoonan äidinkieli. Jotain maailman kymmenestä suurimmasta kielestä puhuu äidinkielenään lähes puolet maailman ihmisistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vääjäämättä suurimmalla osalla maailman kielistä on puhujia vain vähän, ja lähes puolet maailman kielistä luokitellaankin uhanalaiseksi. Lähteestä riippuen sadan tai sadanviidenkymmenen puhutuimman kielen joukkoon kuuluvan suomen tulevaisuutta voi tällä mittarilla pitää varsin turvattuna, vaikka se kiistatta onkin runsaalla viidellä miljoonalla äidinkielisellään pieni kieli.
Monien tutkijoiden kyky ja jopa halu viestiä omasta alastaan suomeksi on heikentynyt.
Suomen kielen asemasta ja tilanteesta on viime vuosina tehty useitakin selvityksiä. Tuoreimman, oikeusministeriön tilaaman ja viime elokuussa julkaistun Suomi osallisuuden kielenä -selvityksen perusteella suomen kieli ”voi yleisesti ottaen hyvin, ja se on elinvoimainen yhteiskunnan kaikilla alueilla”. Tämä ei toki poista sitä tosiseikkaa, että varjonsa on suomenkin kielellä.
Suurin riski ovat suomalaisten omat kieliasenteet. Jos suomalaiset itse syystä tai toisesta antavat kielensä rapautua, tulevaisuus on aidosti uhattuna. Kulttuurin osalta tilanne näyttää valoisalta, siitä todistavat suomenkielinen kirjallisuus, musiikki sekä elokuvat ja tv-sarjat. Sen sijaan tieteessä ja tutkimuksessa suomen voi sanoa monella alalla olevan vakavasti uhattuna: Tutkimukset tehdään englanniksi, ja monien tutkijoiden kyky ja jopa halu viestiä omasta alastaan suomeksi on heikentynyt. Kun termistö ja suomenkielisen viestinnän taito rapautuvat, myös tutkimustulosten jalkauttaminen vaikeutuu.
Kielteisiin kieliasenteisiin kuuluu myös suomen kielen ja sen käytön typistäminen talouskysymykseksi: osa suomalaisistakin näkee pienen kielen kustannuksena, josta päästäisiin siirtymällä yhä laajemmin englannin kieleen.
Kielestä puhuttaessa on aina muistettava, että kieli ja sen käyttö ovat valtaa. Jos suomen kielen käyttöalan annetaan vapaaehtoisesti kaventua, se merkitsee väistämättä yhteiskunnallisen vallan luovuttamista pois omista käsistä.
Kieli on erottamaton osa suomalaisuutta: kielemme on historiansa aikana kehittynyt juuri meidän ilmaisutarpeisiimme ja kulttuuriimme. Jos lakkaamme vaalimasta omaa kieltämme, luopuisimme samalla oikeudestamme määritellä ympäröivän maailman asiat ja ilmiöt omista lähtökohdistamme ja kulttuuristamme käsin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
