Trumpin USA todistaa nyt myös Lähi-idässä olevansa Euroopalle liian usein uhka

Presidentti Trump otti 7. marraskuuta vastaan ensimmäiset Iranin sodassa kaatuneet amerikkalaissotilaat Kuva: PolarisImages / Lehtikuva

Pääkirjoitus|Ulkomaat

13.3.202607:00

Pääkirjoitus

Tapio Nurminen

Maailma olisi aivan varmasti turvallisempi ilman Iranin islamilaista diktatuuria, sen kasaamaa sotilasvoimaa ja sen tukemia terroristeja.

Toistaiseksi ei kuitenkaan näytä siltä, että USA:n ja Israelin ilmasota Irania vastaan tuottaisi tällaisen lopputuloksen.

Hyökkääjien sotilaallinen ylivoima on kiistatta murskaava. Ja se näkyy. Mutta se on vain keino, ei tavoite.

Tavoitetta ei yksinkertaisesti ole. Ei Trumpilla, ei hänen esikunnallaan eikä sen enempää Israelin valtaa pitävillä.

Yhdysvaltain presidentti vaihtaa kysyttäessä sotilasoperaation päämäärää päivittäin. Ja tekee sen yhtä aikaa sekä rehennellen, aggressiivisesti että sekavasti.

Syytä rehentelyyn ei itse asiassa edes ole.

USA:n ulkoministeri Marco Rubiolla on oma näkemyksensä Iranin ilmasodan tavoitteista. Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasin Rubion Münchenissä helmikuussa Kuva: Matti Porre

Mullahien valta Iranissa ei ainakaan vielä ole rapautumassa. Ylimmäksi uskonnolliseksi johtajaksi valittiin menehtyneen Ali Khamenein poika, kovaa linjaa edustava Motjaba Khamenei.

Maltillisista kansan enemmistön tukemista vaihtoehdoista ei ole mitään merkkejä.

Ja vaikka olisi, USA:n pitäisi lähettää Iraniin joukkoja varmistamaan, ettei vallan vaihtuminen aja maata kaaokseen.

Voi olla, että Valkoinen talo joutuu turvautumaan maajoukkoihin, mutta todennäköisesti niiden ensisijaisena tehtävänä olisi varmistaa, että Iranin ydinohjelma ja sotilaallinen iskukyky saadaan tuhottua.

Tähän mennessä ei ole saatu. Iran pystyy iskuillaan edelleen vahingoittamaan Lähi-idän öljy- ja kaasutuotantoa, kauppaa ja turismia.

Lähi-idän sota tuntuu hinnoissa jo myös suomalaisilla bensa-asemilla. Kuva: Sanne Katainen

Nopeaa siedettävää ulospääsyä Yhdysvalloilla ei enää ole ja lopputulos on korkeintaan huono siinäkin tapauksessa, että Trump päättää vetäytyä jo lähiviikkoina.

Mullahit pysyvät vallassa, jatkavat opposition tukahduttamista entistä väkevämmin ja käynnistävät taatusti uudestaan sekä Iranin ydinohjelman että varustautumisen.

Jos sota pitkittyy, lopputulos on vielä huonompi.

Iran menettää tulevaisuutensa kokonaan. Lähi-itä muuttuu entistä räjähdysherkemmäksi. Globaali talous ajautuu uuteen energiakriisiin.

Lähi-idän väestön lisäksi kovan hinnan tästä kaikesta maksaa tuontienergiasta riippuvainen Eurooppa, missä pitää kaiken muun ohella valmistautua uuteen pakolaisaaltoon.

USA:n ulkoministeri Rubio (vas.) tapasi Münchenissä presidentti Stubbin lisäksi myös ulkoministeri Elina Valtosen (toinen oik.) ja puolustusministeri Antti Häkkäsen. Kuva: Matti Porre

EU- ja Nato-maissa, myös Suomessa, korostetaan kaikesta huolimatta ja aivan oikein, että USA on tärkeä liittolainen ja toivottavasti myös pysyy sellaisena.

Samaan aikaan olisi kyettävä myöntämään, että Trumpin USA on monessa mielessä Euroopalle liian usein uhka. Paino on sanalla Trumpin.

Siksi kaikkeen, myös kaikkein pahimpaan, on varauduttava.