Lukijalta: Lihan tuotannossa määrä korvaa laadun

Nautoja laitumella. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

”Tilalliset eivät hyödy siitä, että heitä kannustetaan tuottamaan bulkkilihaa polkuhinnalla”, kirjoittaa toimittaja Katja Lamminen kolumnissaan (MT 11.6.).

Liha ja muutkin elintarvikkeet ovat todellakin pelkkää bulkkitavaraa. Lihan laadulla ei ole mitään merkitystä, vaan ainoastaan määrällä.

16.2.2022 julkaistussa MT:n jutussa selostettiin ruokintakokeita, joissa parhaisiin kasvuihin ja teuraspainoihin päästiin 40 prosenttia viljaväkirehua ja 60 prosenttia nurmirehua sisältävällä ruokintavaihtoehdolla. Toisessa vaihtoehdossa prosenttiosuudet olivat 15 ja 85.

Ruokinnan vaikutusta lihan laatuun eli rasvakoostumukseen ei tutkittu eikä siitä puhuttu mitään. Viittaan kotieläinjalostuksen emeritusprofessorin U. B. Lindströmin vierasyliöön ”Viherrehulla terveyttä” (MT 23.6.2004). ”Valitettavasti tänään saamme ruuassamme jopa 30 kertaa enemmän omega-6:ta kuin omega-3:a.”

Kysyin kolmisen vuotta sitten eräältä lihatalolta, mikä on sen naudanlihojen rasvakoostumus eli omega-6-rasvahappojen suhde omega-3-rasvahappoihin. Sain vastaukseksi, että se ei analysoi rasvakoostumusta naudanlihasta vaan he käyttävät laskennallisia tuloksia.

Ainoa elintarvike, jossa rasvakoostumus on oikea eli 2:1, on kotimainen rypsiöljy. Suhdeluku löytyy ainakin Apetitin Rypsi-rapsiöljy-pullosta. Rypsiöljyssä on alfalinoleeni- eli omega-3-rasvahappoa jopa kymmenen grammaa sadassa grammassa eli 20 kertaa enenmmän kuin oliiviöljyssä, jossa sitä on puolisen grammaa.

Yaran kaupallinen johtaja Timo Räsänen huomautti Nurmi 2017 -tapahtumassa Kauhavalla, että nurmen kasvu on Suomessa parasta koko maailmassa. Paras mahdollinen vuosittainen nurmisato voisi Suomessa olla noin 14 000 kiloa, kun se nykyisellään on keskimäärin 5 000 kiloa.

Seppo Heinonen

taloustieteiden maisteri

Vantaa