Sote-kiinteistöjen ongelma ratkaistava

Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistus on tulossa eduskunnan päätettäväksi kevään aikana. Uudistuksen tavoitteena on sote-palvelujen parantaminen ja kustannusten nousun hillitseminen.

Uudistuksen jälkeen vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille. Kunnille jäävät muun muassa terveyden edistäminen ja varhaiskasvatus.

Kuntien kannalta uudistukseen liittyy edelleen paljon ongelmallisia ja ratkaisemattomia kysymyksiä. Lopen kunnanjohtajan Karoliina Frankin mielestä kuntien omistamat sote-kiinteistöt ovat kunnille tulevaisuudessa painajainen, koska ei ole varmaa, kelpaavatko ne maakunnille. (MT 13.2.)

Hallituksen linjauksen mukaan maakunnat vuokraavat kuntien sote-kiinteistöt 3–4 vuodeksi. Vuokra-ajan jälkeen kiinteistöt jäävät kuntien vastuulle velkoineen. Varsinkin maaseudun pienissä kunnissa nämä kiinteistöt voivat jäädä ilman käyttöä.

Iin kunnanjohtajan Ari Alatossavan mukaan kiinteistöt ovat kunnille elämän ja kuoleman kysymys, koska ne ovat kunnan suurin omaisuuserä. Alatossava on huolissaan siitä, jäävätkö kiinteistöt tyhjilleen, jatkuuko niissä sote-toiminta vai löytyykö niille muuta käyttöä.

Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen muistuttaa, ettei tasavertaisten palvelujen turvaaminen voi tarkoittaa pienempien kuntien sote-tilojen tyhjentämistä.

Kuntien kiinteistöt eivät hallituksen linjauksen mukaan siirry maakunnalle, mutta irtaimisto siirtyisi maakunnalle korvauksetta. Korvauksetta maakunnille siirtyisi myös kuntayhtymien kiinteistöt ja irtaimistot.

Pelkosenniemen kunnanjohtajan Pertti Severinkankaan mielestä kunnille tehdään huutava vääryys, jos niiltä viedään sote-irtaimisto maksutta ja kiinteistöt jätetään kunnan riesaksi.

Kysymys on mittavasta omaisuudesta. Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamia rakennuksia on tällä hetkellä noin 3 000. Rakennusten tasearvo on yhteensä noin kuusi miljardia euroa. Sote-käytöstä vapautuvien rakennusten arvoksi on arvioitu noin 700 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen jakaa kuntien ja kuntayhtyminen huolen. Hän muistuttaa, ettei koskaan aiemmin ole tehty näin mittavia omaisuudensiirtoja ilman korvausta. Kuntaliiton mukaan näin ei voida tehdä nytkään, koska perustuslaki suojaa myös kuntayhtymien omaisuutta.

Kuntaliiton mielestä eduskunnan perustuslakivaliokunnan pitää arvioida esitettyjen omaisuusjärjestelyjen perustuslainmukaisuus.

Hallituksen ehdotuksen mukaan kiinteistöriskin vähentämiseksi voitaisiin käyttää harkinnanvaraista, korotettua valtionosuutta. Sitä on jo nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista saada, jos kunta tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten talousvaikeuksien vuoksi.

Koskinen suhtautuu mahdolliseen valtion apuun varauksellisesti, vaikka papereissa lukee, että jotenkin autetaan. Eri asia on, toteutuvatko lupaukset käytännössä. Kuntaliiton mielestä tyhjistä kiinteistöistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset on korvattava täysimääräisesti.

Kuntien omistamien sote-kiinteistöjen tarpeellisuudesta päätetään viime kädessä maakunnissa. Jos maakunnissa halutaan säilyttää palveluja myös maakuntakeskuksen ulkopuolella, vähentää se tyhjilleen jäävien kiinteistöjen määrää.

Joka tapauksessa tarpeettomiksi jääviä sote-kiinteistöjä ei voi jättää yksittäisen kunnan harteille. Kuntaliitto on oikeassa esittäessään, että kiinteistöjen taloudellinen riski pitää jakaa oikeudenmukaisesti kuntien, maakuntien ja valtion kesken.

Olisi kohtuutonta jättää kustannukset kunnalle erityisesti tilanteessa, jossa palvelut on siirretty muualle.