Työmarkkinajärjestöt löysivät sovun eläkkeiden uudistamisesta
Vaikka kolmikantaneuvotteluja ei työmarkkinakysymyksissä enää käydä, niin työeläkeläisten tuloista päättämiseen malli kyllä työmarkkinaosapuolille ja valtiovallalle näyttää sopivan.
Muiden muassa Jarkko Elorannan johtama SAK ja Jyri Häkämiehen johtama EK olivat sopimassa työeläkejärjestelmän uudistamisesta. Kuva: Sanne KatainenPääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikana työmarkkinoilla on ollut tavallistakin enemmän myrskyä. Työntekijäjärjestöt vastasivat hallituksen intoon puuttua muun muassa lakko-oikeuteen lakkoilemalla. Nyt riidellään tulevista palkkaratkaisuista.
On myönteistä, että työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät sopuun työeläkejärjestelmän uudistamisesta. On poikkeuksellista, että sopu syntyi viime sunnuntaina ennen tammikuun lopun määräaikaa. Hallitus oli asettanut toimeksiannolleen takarajaksi tammikuun lopun. Vaikka kolmikantaneuvotteluja ei työmarkkinakysymyksissä enää käydä, niin työeläkeläisten tuloista päättämiseen malli kyllä työmarkkinaosapuolille ja valtiovallalle näyttää sopivan.
Nyt tekeillä oleva eläkeuudistus on kolmas 2000-luvulla. Edelliset uudistukset tehtiin vuosina 2005 ja 2017. Taustalla on suurimmaksi osaksi olleet huolet eläkejärjestelmän kestävyydestä.
On poikkeuksellista, että eläkesopu syntyi jopa ennen määräaikaa.
Yksi syy huoleen on eläkkeiden indeksitarkastus, joka korottaa eläkkeitä inflaation ja ansiokehityksen vaikutuksesta. Laman jälkimainingeissa vuonna 1996 puoliväli-indeksi muutettiin niin sanotuksi taitetuksi indeksiksi. Siinä inflaation vaikutus eläkkeiden nostoon on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason nousu 20 prosenttia. Vuosina 2022 ja 2023 nopeasti kasvanut inflaatio nosti eläkkeitä paljon palkkoja enemmän.
Hallituksen asettaman tavoitteen mukaan uudistuksen pitää vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin miljardilla eurolla. Tätä tavoitellaan sallimalla eläkeyhtiöiden korkeampi riskinotto sijoitustoiminnassa esimerkiksi osakepainotusta korottamalla. Riskien kasvattamisen lisäksi eläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin tulisi vuodesta 2030 alkaen käyttöön uusi leikkuri, niin sanottu inflaatiovakauttaja. Käytännössä se muuttaisi taitettua indeksiä, koska se pienentää eläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaa voimakkaammin kuin palkat.
Saavutettu sopu pitää vielä hyväksyä keskusjärjestöjen hallinnoissa ja maan hallituksessa. Toivottavasti työmarkkinakeskusjärjestöjen sopu eläkeläisten ”tuposta” lisää yhteisymmärrystä työmarkkinoilla ja laajemmin koko yhteiskunnassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
