Uudet investoinnit lisäävät vihreän sähkön kysyntää ‒ kohtuuhintainen sähkö kuluttajille turvattava

Suomeen on jo rakennettu suuri datakeskuksia ja uusia on suunnitteilla. Niissä halutaan käyttää päästöttömästi tuotettua vihreää sähköä. Sitä tarvitaan paljon. Kuva: Google

Suomessa on tapahtunut viime vuosien aikana eräänlainen uusi sähköistämisen aikakausi. Muutaman vuoden aikana Suomi on muuttunut sähkön tuojasta sen ajoittaiseksi viejäksi. Muutoksen suuruutta kuvaa myös, että sähkön tuonti Venäjältä päättyi vuoden 2023 alussa.

Samaan aikaan mullistavia muutoksia on tapahtunut myös sähkön tuotantotavoissa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähkön tuotannossa on lähes loppunut ja tilalle ovat nousseet tuulivoimalat. Energiateollisuus ry:n mukaan viime vuonna hiilidioksidineutraalin sähkön osuus oli 95 prosenttia. Sähköstä tuotettiin ydinvoimalla 39, tuulivoimalla 25 ja biomassalla noin 12 prosenttia.

Sähkön kulutuksen kasvu on ollut pitkään maltillista, mutta kysynnän ennakoidaan lähtevän lähivuosina kovaan kasvuun. Kysyntää kasvattavat esimerkiksi teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistymiset.

Paljon sähköä kuluttavia uusia kohteita ovat nopeaan tahtiin lisääntyneet datakeskukset. Keskukset kuluttavat paljon sähköä, mutta se ei mene täysin "hukkaan": keskuksissa käytettävä sähkö muuttuu lähes kokonaan lämmöksi. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa kaukolämpönä.

Yhteiskunnan uussähköistys vaatii mittavia investointeja vihreä sähkön tuotannon lisäksi sen siirtämiseen. Esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingrid varautuu sähkön kysynnän kaksinkertaistumiseen kymmenvuotisella, neljän miljardien euron suuruisella investointiohjelmalla.

Yksi tulevaisuuden sähkösyöpöistä tulee olemaan vihreän vedyn valmistus, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita teollisuudessa sekä myös liikenteessä. Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos aloitti helmikuussa virallisesti toimintansa Harjavallassa Satakunnassa. Noin 70 miljoonaa euroa maksanut laitos tuottaa päästöttömästi vedestä vetyä elektrolyysin avulla.

Suomeen on suunnitteilla lukuisia vihreää sähköä käyttäviä hankkeita. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan erilaisia vihreän teollisuuden investointisuunnitelmia on Suomessa yli 100 miljardin euron arvosta.

Norjalainen Blastr Green Steel suunnittelee Inkooseen isoa vireään vetyyn perustuvaa terästehdasta. Vedyn avulla tehdyn teräksen hiilidioksidipäästöt ovat murto-osa perinteiseen, kivihiilen ja koksin käyttöön perustuvaan valmistuksen verrattuna. Ruotsalainen Vargasin perustama Arctial-yhtiö valmistelee suuren alumiinitehtaan rakentamista Kokkolaan. (HS 12.5.)

Yhteensä Blastrin ja Arctialin hankkeet kasvattaisivat Suomen sähkön kulutusta nykyisestä lähes 20 prosenttia.

Suurimmaksi osaksi sähkön tuotannon lisäys on tullut tuulivoimasta. Tuulivoiman potentiaali on periaatteessa valtava, mutta ympäristön asettamat rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan. Tuulivoiman ongelmana ovat myös tuulettomat pakkasjaksot. Tuulivoiman ailahtelevaisuus näkyy suoraan pörssisähkön nopeastikin muuttuvassa hinnassa.

Tavallisen kuluttajan kannalta vihreän vedyn kysynnän kasvu ei ole pelkästään hyvä uutinen. Sähkön käytön nopea lisääntyminen saattaa nostaa kuluttajien sähkölaskua, jos tuotanto ei kasva kulutuksen kanssa samaan tahtiin.

Datakeskukset ja isot alumiini- ja terästehtaat eikä muu teollisuus voi toimia ailahtelevan tuulivoiman varassa, vaan ne tarvitsevat tasaista sähköntuotantoa. Joustoja pitää löytyä muualta, lähinnä kotitalouksista ja maataloudelta.

Vihreällä vedyllä olisi vientimarkkinoilla kova kysyntä. Esimerkiksi Saksa haluaa ostaa rajattomasti vetyä Suomesta, mutta työllisyyden ja kansantalouden kannalta olisi tärkeää jalostaa vihreä sähkö samoin kuin muutkin raaka-aineet mahdollisimmat pitkälle itse.