Ydinvoimahankkeet karahtamassa kiville

Suomalaisten käyttämästä energiasta on tällä hetkellä kotimaista vain noin kolmannes. Näin vahva riippuvuus tuonnista on talous-, huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys.

Suomessa on laaja yksimielisyys kotimaisen energiantuotannon lisäämisestä. Uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen lisäksi yksi tärkeä osa energiapolitiikkaa on ollut ja on edelleen ydinvoima.

Suomessa on tällä hetkellä neljä toimivaan ydinvoimalaa: Fortumilla kaksi Loviisassa ja Teollisuuden Voimalla (TVO) kaksi Eurajoen Olkiluodossa.

Lisäksi TVO rakentaa Olkiluotoon kolmatta voimalaa. Olkiluoto kolmosen rakentaminen on kuitenkin viivästynyt jo vuosia eikä tarkkaa valmistumisaikaa tiedetä.

Eduskunta myönsi vuonna 2010 kaksi uutta ydinvoimalan periaatelupaa. Luvan saivat TVO ja Fennovoima.

Jo nyt on selvä, ettei Olkiluoto nelosta rakenneta. TVO:n ylimääräinen yhtiökokous päätti hiljattain, ettei voimalalle haeta rakennuslupaa. Päätöstä perusteltiin rakenteilla olevan ydinvoimalan viivästymisellä. Päätös merkitsi periaateluvan raukeamista.

Fennovoima haki ydinvoimalalleen rakennuslupaa, mutta luvan myöntäminen on epävarmaa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) joutuu selvittämään, toteutuuko hankkeessa vaatimus kotimaisuusasteesta.

Fennovoima joutui viime vuonna jättämään täydennyshakemuksen periaatepäätökseen, koska yhtiön omistuspohja oli muuttunut luvan myöntämisen jälkeen. Saksalaisen Eonin tilalle osakkaaksi ja laitetoimittajaksi tuli vuonna 2013 venäläinen Rosatom kolmanneksen osuudella.

Luvan myöntäessään eduskunta linjasi, että Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalan omistuksesta 60 prosenttia pitää olla suomalaisomistuksessa. Käsitettä suomalaisomistuksesta laajennettiin koskemaan myös EU- ja ETA-alueelta tulevaa omistusta.

Kotimaisuusasteen täyttäminen on ollut vaikeaa varsinkin sen jälkeen kun Fortum jäi ulkopuolelle.

Uusi osakas löytyi viime hetkellä Kroatiasta. Ainakin Suomessa tuntematon Migrit Solarna Energija -energiayhtiön osuus voimalasta on yhdeksän prosenttia.

Ennen rakennusluvan mahdollista myöntämistä TEM selvittää kroatialaisyhtiön omistusrakenteen ja sen, miten yhtiö on rahoittanut osuutensa. Kroatialaisyhtiön pieni koko herättää epäilyjä, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää.

Jos elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) päätyy siihen lopputulokseen, ettei kotimaisuusaste täyty, niin Fennovoimankin periaatelupa raukeaa.

Monet olisivat tyytyväisiä lupien raukeamiseen. Ilo jää lyhytaikaiseksi, koska kysymys on Suomen energiahuollon kestävyydestä. Miten turvataan sähkön saanti tulevaisuudessa?

Varmuus kohtuuhintaisen energian saannista on yksi talouden perustekijöistä. Suomi on nykyisellään vahvasti riippuvainen tuontisähköstä. Energiateollisuuden mukaan Suomeen on parin viime vuoden aikana tuotu sähköä vuosittain parin Fennovoiman edestä.

Kotimaiseen energiantuotannon turvaaminen ei onnistu, jos vastustetaan ja rajoitetaan esimerkiksi vesivoiman lisärakentamista sekä turpeen ja metsähakkeen polttamista.

Kroatialaisen yrityksen tuleminen mukaan Fennovoiman hankkeeseen on yllätys. Yllättävää on myös suomalaisten yritysten vähäinen kiinnostus investoida ydinvoimaan.

Energiapolitiikassakin syyttävä sormi osoittaa usein poliitikkoja, mutta Fennovoiman tapauksessa kohtuuhintaista energiaa vaatineet yritykset voivat pohtia vakavasti omia tekemisiään. Tarjottuun tilaisuuteen rakentaa uutta sähköntuotantokapasiteettia ei haluttu tarttua.

Valmiutta omistusosuuden turvaamiseen ei löytynyt, vaikka vuosikymmenten päähän vaikuttava miljardien eurojen investointi oli kaatumassa 150 miljoonaan euroon.

Tarkoittaako yritysten haluttomuus investoida uuteen ydinvoimaan sitä, ettei uutta ydinvoimaa niiden mielestä tarvita?

Jos näin on, niin uusiutuvaan energiaan pitää panostaa nykyistä paljon pontevammin. Uusiutuva energiakaan ei synny tyhjästä.