Omaansa pitää uskaltaa kehua

Atria Suomen toimitusjohtajan Mika Ala-Fossin mielestä emme osaa olla ylpeitä oman ruuantuotantomme vastuullisuudesta. Kuva: Johannes Tervo

Suomen elintarvikeviennin mahdollisuuksista on puhuttu paljon, mutta tulokset ovat olleet naapurimaihimme verrattuna vaatimattomia. Ruotsin elintarvikeviennin arvo on Suomeen verrattuna viisinkertainen ja Norjan sekä Tanskan jopa kymmenkertainen.

Suomen elintarvikeviennin arvo oli viime vuonna noin 2,2, miljardia euroa. Samaan aikaan elintarvikkeita tuotiin Suomeen noin 5,7 miljardilla eurolla.

Myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomen elintarvikevienti kaksinkertaistuu vuoteen 2031 mennessä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan elintarvikeviennillä on suuri strateginen merkitys sekä suomalaisen maatalouden että elintarvikeyritysten kasvulle ja kannattavuudelle sekä huoltovarmuudelle.

Viennin kaksinkertaistaminen voi tuntua kovalta tavoitteelta, mutta esimerkiksi väkiluvultaan ja pinta-alaltaan pienemmän Irlannin ruokaviennin arvo on noin 17 miljardia euroa. Irlannissa valtiovalta on panostanut vientiin tosissaan ja ruokaa markkinoidaan yhteisellä brändillä.

Atria Suomen toimitusjohtajan Mika Ala-Fossin mielestä pitäisi ottaa mallia Irlannista, jossa ruuasta on rakennettu kansallinen agenda. Hänen mielestään Suomessa kansallista agendaa voisi rakentaa luonto-olosuhteista. Ala-Fossi muistuttaa, että luonnonolosuhteiden takia meillä onnistuu parhaiten kotieläintalous, jota tukee muun muassa riittävä vesitalous. Ruuan puhtaus ja antibioottivapaus ovat myös myyntivaltteja. (MT 12.6.)

Suomalaisen kotieläintalouden päästöt ovat globaalisti pienet, mutta emme osaa Ala-Fossin mielestä olla tästä ylpeitä ja tehdä siitä voimavaraa. Vientimahdollisuuksia pitäisi hänen mielestään pohtia yhdessä luonnon realiteettien pohjalta. Ala-Fossin mukaan Suomessa pystytään tuottamaan lihaa ja maitoa niin hyvin kuin se on mahdollista.

Vaikka vaatimattomuus on osa suomalaisten luonnetta, kovilla kansainvälisillä vientimarkkinoilla se pitää unohtaa. Omaansa pitää uskaltaa perustellusti kehua silloin, kun siihen on aidosti aihetta. Uskottavuutta lisää, että itse arvostaa kotimaista ruokaa. Niin kilpailijamaissakin tehdään.