Liian halpa ruoka on usein rikollista

Maailman ruokaturvallisuutta on perjantaista alkaen ravistellut suurin skandaali sitten hullunlehmäntaudin. Brasiliassa useat lihayhtiöt ovat lahjoneet viranomaisia päästämään kelvotonta lihaa markkinoille. Poliisi on pidättänyt kymmeniä epäiltynä huijauksesta, jonka seurauksena mahdollisesti myös Eurooppaan on päätynyt pilaantunutta ja vaarallisia bakteerikantoja sisältävää lihaa.

Brasilia on maailman suurin naudanlihan viejä, ja skandaaliin on sotkeutunut kaksi maan suurinta lihayritystä. Kohuyhtiöiden lihaa on tuotu Eurooppaan – myös Suomeen.

Monet maailman maat reagoivat skandaaliin nopeasti. Esimerkiksi Kiina kielsi välittömästi lihantuonnin Brasiliasta. EU päätti sulkea tuonnin kohuun sekaantuneilta yhtiöiltä – niiden lihalaivat käännettiin maanantaina lähtösatamiinsa.

Vapaa kauppa tarjoaa mitä ihmeellisimpiä tuotteita maailman ääristä saakka. Kuluttaja on usein ymmällään, kuinka halpaan hintaan tuotteet on pystytty hänelle valmistamaan. Samalla kuluttaja ymmärtää, ettei hän itse kykenisi moisen tuotteen valmistuksessa kilpailemaan.

Halvat hinnat eivät aina selity tehokkaalla tuotannolla. Tuotteisiin tai niiden jakeluun voi liittyä tekijöitä, jotka eivät noudata sovittuja pelisääntöjä. Jos jokin tuote vaikuttaa liian halvalta, on suuri riski, ettei halpaa hintaa ole saavutettu rehellisin keinoin.

Viranomaiset ovat Suomessa aiemminkin joutuneet selvittämään tuontitavaran tuotantoketjuja rikosepäilyjen vuoksi. Pahimmillaan halpojen tuotteiden taustalta on löytynyt lapsityövoimaa tai orjuuteen verrattavia työoloja. Tuotteen laadun tai alkuperän väärentämiseen törmätään valitettavan usein.

Maailmalla selvitetään nyt kuumeisesti pilaantuneen lihan leviämistä. Se voi olla vaikeaa. Kansainvälisessä lihakaupassa pitkät toimitusketjut koostuvat useista tukkureista ja jalostajista, jotka toimivat toistensa takuumiehinä. Tuotteiden alkuperä on tässä ketjussa hävinnyt aiemminkin.

Brasilian lihaskandaali nostaa suomalaisen ruokaketjun laatutyön arvoonsa. Meillä ruuan tie pellolta pöytään on moneen kertaan varmistettu. Suomalaiset syövät kenties maailman turvallisinta ruokaa – silloin kun kyse on kotimaisesta ruuasta.

Suuri ristiriita liittyy siihen, että turvallista ruokaa tuotetaan Suomen maatiloilla tällä hetkellä tappiolla. Tällä on suora yhteys myös Brasilian lihaskandaaliin.

Suomessa tuotetun ruuan hintaa nostaa EU:n tiukimpien tuotantovaatimusten lisäksi tarkka viranomaiskontrolli. Ruokaskandaalin keskellä näiden arvo ymmärretään. Samalla pitäisi ymmärtää, että korkeat vaatimukset estävät kilpailemisen hinnalla. Hintakilpailu muuttuu yhä vaikeammaksi, kun samoilla markkinoilla hääräävät rikolliset toimijat.

Lihamarkkinoilla pelätään nyt vakavia markkinahäiriöitä. Brasilialaisen lihan tuontikiellot eivät vähennä sen määrää maailmalla. Lihantarjonta tuonnin sallivissa maissa kasvaa, minkä voi ennustaa romahduttavan hinnat.

Suomessa maatalouden tuottajahinnat ovat jo nyt kestämättömän alhaiset. Viljelijät ovat nimenneet syypääksi kaupan, joka pakottaa heidät kilpailemaan tuonnin halpaerien kanssa.

Kauppa ja muut lihantuojat ovat olleet viimepäivinä ymmärrettävästi aika hiljaa. Nyt olisi kuitenkin hyvä hetki keskustella siitä, pitääkö suomalaisen laadun näkyä myös tuotteen hinnassa.

Markkinoilla ratkaisevat päätökset tekee tietenkin lopulta kuluttaja. Näillä päätöksillä on myös vaikutusta ruokakriisien syntyyn.

Vastuullista kuluttamista on, että varmistaa ruokansa alkuperän ja tuotantotavan. Helpoiten se käy vaatimalla kaupassa ja ravintolassa kotimaista tuotetta.