Elintarvikemarkkinalain päivitys ei ehdi nyt apuun

Ruokaketjun toiminnan epäkohdat ovat olleet jo kauan kaikkien tiedossa. Asiaa on pyritty ratkomaan yhteisissä pöydissä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Kaikilla tuntuu olevan myös yksimielinen käsitys, että ratkaisu pitää löytyä tukien ja lainsäädännön sijaan markkinoilta. Ei ole löytynyt.

Onko niin, että yhteisessä ruokapöydässä on istuttu väärällä porukalla? Keskon pääjohtaja Mikko Helander totesi pari viikkoa sitten kertoessaan Keskon ennätyksellisestä tuloksesta, ettei heillä ole mitään keinoa huolehtia siitä, että raha siirtyy tuottajille. Helander on osittain oikeassa, koska tuottajat käyvät omat hintaneuvottelunsa teollisuuden kanssa.

Kaupalla on kyllä mahdollisuus huolehtia tuottajien saamasta osuudesta niissä tapauksissa, joissa neuvottelut käydään suoraan tuottajien ja kaupan välillä. Välillisesti kauppa vaikuttaa tuottajien saamaan hintaan neuvotellessaan elintarviketeollisuuden kanssa. Tuottajan asema näissä kaikissa neuvotteluissa on heikko. Vastassa on aina kooltaan ja vallaltaan ylivertainen neuvottelukumppani ja mahdollisuudet vaikuttaa hintaan ovat lähes olemattomat.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on patistanut ruokaketjua ratkaisemaan itse alan sisäisen tulonjako-ongelman. Elleivät ne itse siihen pysty, Leppä on väläytellyt, että asia hoidetaan lainsäädännön kautta. Hänen mielestään elintarvikemarkkinalakia olisi pystyttävä tarvittaessa uudistamaan siten, että viljelijöille taataan lainsäädännöllisin toimin reilumpi hinta. (MT 11.2.)

Lainsäädännöllä uhkaamien ei ole tehonnut. Kauppa ja elintarviketeollisuus vastustavat lainsäädännöllä puuttumista elintarvikemarkkinoihin, mutta eivät kykene tai halua itse asiaa ratkaista.

Puheita on pidetty ja pöydissä istuttu tuloksetta. Nyt on viimein tullut toiminnan aika, ja näillä toimilla on kiire. Lakia pitää toki uudistaa, mutta ei se tähän akuuttiin tilanteeseen ehdi apuun.

Lainsäädännöllä on tämänkin hallituksen aikana yritetty saada tuottajien asemaan parannuksia. Nykyinen elintarvikemarkkinalaki on ollut voimassa reilun vuoden.

Uudistuksen tarkoituksena oli antaa kaupankäyntiin selkeät pelisäännöt ja tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. Tavoitteena oli myös, että sen avulla voidaan puuttua entistä paremmin ruokajärjestelmässä esiintyviin epäterveisiin kauppatapoihin. Lain valvontaviranomainen on elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Ainakin tähän saakka lain konkreettiset vaikutukset viljelijöiden taloudelliseen asemaan ovat jääneet huomaamattomiksi.

Ratkaisujen etsiminen ruuan tuottajien kriisiin ei jää ainakaan poliittisesta tahdosta kiinni, koska maatalouden kriisi tunnistetaan kaikissa puolueissa. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ilmaisivat valmiutensa etsiä ratkaisua kriisiin. Myös oppositiopuolueista kuuluu samansuuntaista valmiutta. Hallituksessa ei kuitenkaan ole keskusteltu virallisesti asiasta. Miksi ei?

Jos maatalouden kriisiin olisi helppoja ratkaisuja olemassa, olisi ne varmasti jo tehty. Ratkaisu on kuitenkin löydyttävä nopeasti, muuten ruuantuotantoon on tulossa melkoinen välivuosi. Jos tilanne ei nopeasti muutu, niin MTK:n meneillään olevan jäsenkyselyn mukaan satokasvien pinta-alat tulevat pienentymään melkoisesti ja kotieläinpuolella tuotannon sopeuttaminen jatkuu. Kyse on myös ruokaturvasta.

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg muistuttaa, ettei vaikea tilanne mene odottamalla ohi. Vaikka kaikki tahot etsivät ratkaisua ongelmaan, ratkaisun avaimet ovat kaupalla ja elintarviketeollisuudella. Ne eivät saa paeta vastuutaan.

Ratkaisun avaimet ovat kaupalla ja elintarviketeollisuudella. Ne eivät saa paeta vastuutaan.