Viljelijöiden ahdinko otettava tosissaan

Maanviljelijät kokoontuvat tänään Helsingin Senaatintorille mielenosoitukseen.

Satojen traktoreiden ja parin tuhannen viljelijän voimin toteutettavan tapahtuman tarkoituksena on viestittää hallitukselle, eduskunnalle ja Euroopan unionille viljelijöiden ahdingosta.

Vaikka viljelijöiden tukalasta tilanteesta on kerrottu päättäjille monta kertaa, viesti ei ole mennyt perille. Juhlapuheissa puhdas ruoka, puu ja uusiutuva energia on nostettu näyttävästi esiin, mutta samaan aikaan niiden tuottajien asemaa on kerta toisensa jälkeen heikennetty.

Toistuvat tukileikkaukset yhdessä markkinahäiriöiden kanssa ovat johtaneet siihen, että viljelijöiden tuloista on parissa vuodessa kadonnut keskimäärin puolet. Luonnonvarakeskus Luken torstaisen arvion mukaan maatilojen yrittäjätulot pienenivät viime vuonna 40 prosenttia. Monella tilalla tuloja ei synny enää lainkaan. Tällaisessa tilanteessa tukien maksun viivästyminen saattaa olla viimeinen pisara.

Viljelijät ihmettelevät oikeutetusti, miksi heidät on laitettu EU:n ja Venäjän välisen kauppasodan maksumiehiksi. Vaikka viljelijät ovat vaikeuksissa kaikissa EU-maissa, tuntuvat kauppasodan vaikutukset pahiten Suomessa. Eurostatin tilastojen mukaan suomalaisten maatilojen maataloustulo on laskenut eniten koko EU:ssa.

Venäjän asettamien tuontikieltojen jälkeen maidon hinta on laskenut 17 prosenttia, perunan 21 prosenttia, sianlihan 16 ja naudanlihan kahdeksan prosenttia. Viljan hinta on Suomessa Euroopan halvimpia. Kustannukset sen sijaan eivät ole laskeneet, mutta tuotantoon kohdistuvat vaatimukset ovat lisääntyneet.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että viljelijät on pantu maailmanpolitiikan, vaikean markkinatilanteen ja kauppojen halpuuttamisen maksumiehiksi. Viljelijöiden tulot ovat nyt alemmat kuin koskaan ja maatalouden tilanne katastrofaalinen. Rahojen loppuminen uhkaa kevätkylvöjä, koska ei ole varaa ostaa tarvikkeita.

Tukien leikkausten yhteydessä on esitetty, että viljelijöiden pitäisi saada tuotteistaan markkinoilta parempaa hintaa. Kehitys on kuitenkin kulkenut toiseen suuntaan. Luken tutkijan Jukka Tauriaisen mukaan tuottajahintojen alentuminen ja korkeat kustannukset ovat vaikuttaneet maatalouden ahdinkoon monin verroin enemmän kuin tukimaksujen viivästymiset.

Yksittäisen viljelijän asema suhteessa keskittyneeseen kauppaan ja teollisuuteen on heikko. Kilpailulainsäädännössä olisi korjaamisen tarvetta, mutta lupauksista huolimatta merkittäviä muutoksia ei ole saatu aikaiseksi. Viljelijät kysyvät tänäänkin perustellusti: Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?

Maatalouden kriisin ratkaiseminen ja kotimaisen ruuantuotannon jatkuminen edellyttävät toimia sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Viljelijät vaativat hallitukselta ja EU:lta kriisitukea, tukimaksujen nopeuttamista, maatalouden kustannustason alentamista ja elintarvikemarkkinoita vakauttavia toimia.

Katastrofaalisen taloustilanteen lisäksi kohtuuttomaksi paisunut byrokratia on ajanut viljelijöiden jaksamisen äärirajoille. Raskaan ja koko ajan muuttuvan byrokratian pyörittäminen edellyttää viljelijöiltä äärimmäistä tarkkuutta, koska pieni ja tahaton virhe voi johtaa suuriin tukimenetyksiin.

Vaikka valtaosa suomalaisista tiedostaa maatalouden merkityksen, on viljelijöiden karu tilanne jäänyt muiden asioiden varjoon. Lähes vuoden kestäneet yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat nostattaneet tunteita, vaikka neuvotteluissa esillä olleet leikkaukset ovat maatalouteen jo tehtyihin leikkauksiin verrattuina pieniä.

Suomalaiset arvostavat maataloutta ja kotimaista ruokaa. Ne ovat nyt vakavasti uhattuina. Päättäjien on viimein ymmärrettävä, että viljelijöillä on todellinen hätä.