Kyllä, Kiina kasvaa meidän kustannuksellamme
Hurjaa vauhtia kasvava Kiinan-tuonti täyttää Euroopan satamat ja suomalaiset pakettiautomaatit.
Kuva: Hans-Peter Merten / Lehtikuva, Aatu Jaakkola15.12.202507:00
Kiinasta saapuu Suomeen tänä vuonna jopa 50 miljoonaa pikkupakettia. Määrä on käsittämättömän suuri. Viranomaisten varoittelut tuoteturvallisuudesta ja valvonnan mahdottomuudesta eivät ole paljoa painaneet, kun halpa hinta houkuttaa ostajia. Kolmen euron lisämaksu tuskin heilauttaa pakettien tulvaa.
Temun kaltaiset verkkokaupat ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu Kiinan viennissä. Maa vastaa jo kolmanneksesta maailman teollisuustuotannosta. YK ennustaa osuuden kasvavan 45 prosenttiin vain viiden vuoden kuluessa. Vastaaviin lukuihin on viimeksi yltänyt Yhdysvallat 1950-luvulla. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin julistama kauppasota ei ole tahtia hillinnyt. Kiinan kauppataseen ylijäämä on tänä vuonna nousemassa ennätykseen, yli biljoonaan dollariin. Tuonti EU:hun kasvaa 15 prosentin vauhtia.
Trump väittää sitkeästi, että muut maat ovat hyötyneet kaupasta Yhdysvaltojen kustannuksella. Kiinan kohdalla tämä näyttää pitävän paikkansa. Investointipankki Goldman Sachsin tuoreen selvityksen mukaan Kiinan vientivetoinen kasvu todellakin vähentää muun maailman kasvua. Yhdysvaltoja voimakkaammin vaikutus tuntuu Euroopassa, erityisesti Saksassa. Pankin laskelmien mukaan Kiinan nykyinen vientitahti nirhaisee Saksan talouskasvusta joka vuosi 0,3 prosenttiyksikköä. Suomea tutkimuksessa ei käsitelty, mutta lukujen voi olettaa olevan samansuuntaisia.
Tulos on kiinnostava, koska juuri Saksa on EU:ssa heiluttanut innokkaimmin vapaakaupan lippua Kiinan suuntaan. Se vastusti viime vuonna päätettyjä sähköautotulleja. Viime viikolla saksalaispoliitikot kiirehtivät toppuuttelemaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin vaatimuksia kovista Kiinan vastaisista tulleista. Kiina on ollut valtava markkina eurooppalaiselle auto- ja konepajateollisuudelle. Viime vuosina kiinalaiset ovat kuitenkin panneet markkinaansa kiinni. Kiina on koronan jälkeen kasvattanut vientiään lähes 50 prosenttia, tuonti taas ei ole kasvanut käytännössä lainkaan.
Vientivetoinen talouspolitiikka on ollut Suomenkin tapa vaurastua. Demokraattisissa maissa protektionismi ei kuitenkaan ole ollut yhtä tehokasta ja koordinoitua, kuin Kiinan kaltaisessa yksipuoluediktatuurissa. Käytännössä kiinalaiset tinkivät omasta elintasostaan, jotta valtion tukema vientiteollisuus saa vallattua yhä uusia markkinoita. Kiina pitää myös kiinni krääsätuotannostaan samalla, kun se valtaa korkean teknologian aloja. Vapaakaupan hienot teoriat eivät toimi, kun suurin peluri ei niistä välitä.
Euroopassa on korkea aika nostaa laput silmiltä.
Kiinakaan ei ole voittamaton. Kiinteistökupla, korruptio ja väestön pieneneminen uhkaavat sen tulevaisuutta. Mahdollinen Taiwanin konflikti voi syöstä koko maailman kriisiin. Tällä hetkellä Kiina on kuitenkin vahva. Teknologia kehittyy vauhdilla ja talous kasvaa viennin mukana. Trumpin yritys ajaa se nurkkaan tulleilla epäonnistui, kun kiinalaiset alkoivat kiristää harvinaisilla maametalleillaan. Koko maailma on samassa veneessä. Emme pärjää ilman Kiinan tuotteita.
Euroopassa on korkea aika nostaa laput silmiltä. EU-komissio julkisti hiljan taloudellisen turvallisuuden strategian. Hyviä tavoitteita on paljon, mutta kiistellyistä tulleista puhutaan vähän. Kiina on edelleen tärkeä markkina monelle yritykselle. Silti, kannattaako käydä kauppaa, joka ampuu omaan nilkkaan? Vientivetoisten Euroopan maiden tulevaisuus on surkea, jos Kiina valtaa kaikki markkinat. Kiinalaisia hankkeita on alettu Euroopassa pelätä turvallisuussyistä. Tullimuurien vaihtoehtona olisi kuitenkin asettaa markkinoille pääsyn ehdoksi kiinalaiset investoinnit Eurooppaan.
Kiinaa on helppo arvostella samalla, kun tekee verkkokauppatilaustaan. Länsimaat eivät voi voittaa tai sivuuttaa Kiinaa. Sinisilmäisyys tai yksinkertaisuus eivät kuitenkaan auta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
