Ukkovalta jatkuu

MTK asetti vuonna 2006 tavoitteeksi, että joka kolmas järjestön luottamustehtävissä olevista olisi naisia vuonna 2010.

Tasa-arvosuunnitelman naistavoite oli suositus, joka on jäänyt kauas toteutumisesta. Esimerkiksi MTK:n johtokunnan yhdeksästä jäsenestä naisia on vain yksi. (MT 3.6.)

Ylintä päätösvaltaa MTK:ssa käyttävän valtuuskunnan 73 jäsenestä naisia on joka viides. Metsävaltuuskunnan 80 varsinaisesta jäsenestä naisia on kolme. MTK-liittojen johtokuntapaikoista viidesosa on naisilla.

Lähimpänä tavoitetta ovat MTK-yhdistykset. Niiden johtokunnan jäsenistä joka neljäs on nainen.

Yhdistyksissä naisille on kuitenkin jäänyt hyvin perinteinen rooli: yli puolet yhdistysten sihteereistä on naisia. Vain joka kuudes yhdistys on valinnut puheenjohtajakseen naisen.

Naiskiintiöitä ei MTK:ssa ole. Sääntöjen mukaan MTK:n johtokunnassa sekä liittojen ja yhdistysten johtokunnissa tulee olla molempien sukupuolien edustus.

Naiskiintiöitä ei välttämättä tarvita. Kyse on pikemminkin siitä, millä naisia saadaan innostettua mukaan edunvalvontatyöhön.

MTK:n toiminnanjohtajan Antti Sahin mukaan tasa-arvosuunnitelma ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös naisten omaa aktiivisuutta ja halua.

Luottamustehtävään nainen on hyvä valinta, sillä naiset ovat sitoutuneita ja hoitavat tehtävänsä tunnollisesti. Tämä käy ilmi MTK:n metsävaltuuskunnan toisen puheenjohtajan Annukka Kimmon selvityksestä.

Neljä viidestä metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävissä olevasta naisesta kertoi haluavansa tietää asioista ja olla mukana päättämässä niistä tasapuolisesti.

Naisia ja nuoria tarvitaan järjestötyöhön, sillä he tuovat uutta ja erilaista näkökulmaa päätöksentekoon.

Kyse on myös järjestön imagosta. Ukkovallan jatkuminen ei luo kuvaa nykyaikaisesta ja tasa-arvoisesta MTK:sta.