EU ei pärjää kilpailussa pelkällä hyvällä tahdolla

Kuva: Timo Filpus

Kyllä. Jalkapallon MM-kisojen isäntämaa on moraalisesti ja eettisesti kaikkea muuta kuin ”puhtoinen” kauppakumppani, mutta nykyisessä ahdingossa tärkeintä on, että kaasu virtaa. Se pitää EU:n talousveturin liikkeessä ja hidastaa myös hintojen nousua.

Hyvältä kuulosti myös kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan suomalaiskomissaari Jutta Urpilaisen vakuuttelu siitä, että EU pärjää Kiinalle geopoliittisessa kamppailussa, koska toisin kuin Kiina, EU haluaa vahvistaa kumppaneiden, esimerkiksi Afrikan maiden riippumattomuutta (MT 28.11.).

Näin pitääkin olla. EU ei voi lähteä Afrikassa tai muualla ensisijaisesti kasvattamaan poliittista vaikutusvaltaansa keinolla millä hyvänsä.

Hyvistä uutisista ehkä paras on se, että Ukrainan sota ei ole merkittävästi horjuttanut EU:n yhtenäisyyttä. Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa on tuettu ja Venäjää on kuristettu pakotteilla kiitettävän yksimielisesti.

Hyvät uutiset ja kiistattomat saavutukset eivät kuitenkaan riitä eikä niihin pidä tuudittautua, koska edessä olevat haasteet ovat massiivisia. Niiden selättämiseksi tarvitaan muutakin kuin hyvää tahtoa ja yleviä periaatteita.

Massiivisin kaikista on edelleen Ukrainan sota. Nyt Venäjä kiduttaa ja näännyttää tavallisia ukrainalaisia tuhoamalla maan energiainfrastruktuuria pala palalta.

EU:n on autettava. Ukrainalaisten kärsimyksiin verrattuna, jäsenmaiden omat taloudelliset ongelmat ovat sittenkin pieniä, vaikka niihinkin pitää löytää ratkaisuja.

Financial Times eritteli muutama päivä sitten keskinäisriippuvuuden varaan rakennetun Euroopan energia- ja sähköhuollon heikkouksia. Niitä on paljon eikä siirtyminen ilmastoystävällisiin energiamuotoihin helpota tilannetta.

Energiakriisi kiihdyttää inflaatiota, jota Euroopan keskuspankin pitää hillitä korkoja nostamalla. Korkeat korot taas ovat myrkkyä palkansaajien ostovoimalle, työllisyydelle ja talouskasvulle.

EU-hallitukset ja palkansaajajärjestöt eivät voi muuta kuin vastata huutoon. Elvytys, lisävelka ja kovat palkankorotukset kiihdyttävät inflaatiota entisestään ja voivat aiheuttaa tuhoisan kierteen, jota EKP:n on vaikea pysäyttää.

Eurooppalaisen vientiteollisuuden, erityisesti saksalaisen kilpailukyky on vuosikymmenten ajan perustunut Venäjän halpaan energiaan ja Kiinan ”pohjattomaan” kysyntään. Nyt toinen tukipilari eli Venäjän energia häviää alta pois. Kiina-riippuvuutta taas on pakko purkaa poliittisen paineen vuoksi. Osin kysyntä hiipuu Kiinan omien ongelmien vuoksi.

Lännessä ei näytä yhtään paremmalta. Hyvästä Ukraina-yhteistyöstä huolimatta USA:n ja EU:n sukset ovat talousyhteistyössä menossa pahasti ristiin.

Presidentti Joe Biden toteuttaa USA:n vihreää siirtymää välivaalien torjuntavoiton jälkeen hyvin protektionistisesti. Se on EU:lle kirvelevä takaisku. Suuret eurooppalaiset teollisuuskonsernit siirtävät jo tuotantoaan Yhdysvaltoihin saadakseen osansa maailman suurimman kansantalouden panostuksista.

Miten EU:n sitten pitäisi vastata kaikkiin näihin haasteisiin? Mennä viimeistään nyt oma etu edellä ja keskittää voimavarat maanosan strategisen autonomian vahvistamiseen.

Tässä savotassa EU:n komission, parlamentin ja jäsenmaiden on puhallettava yhteen hiileen. Iso geopoliittinen kuva on pidettävä kirkkaana mielessä, kun vihreän siirtymän kaltaisia suuria poliittisia hankkeita viedään eteenpäin.

EU:n etua ja strategista autonomiaa ei voi puristaa yhteen muottiin. Unioni on vahva, kun sen jäsenmaat ovat omista lähtökohdistaan vahvoja ja pystyvät geopolitiikan kannalta oleellisissa isoissa asioissa yhdistämään voimansa oikealla tavalla.