Puukaupassa markkinatalous toimii

Puulla on Pohjolassa kova kysyntä. Ruotsin ostot ovat nostaneet tukkipuun hintoja Norjassa yli 60 prosenttia ja kuitupuun hintoja jopa 70 prosenttia vuoden 2023 alusta lähtien. Kuva: Jaana Kankaanpää

Naudanlihan kohdalla ovat monet asiantuntijatkin ihmetelleet, miksi tuottajahinnat reagoivat huonosti siihen, että kauppojen hyllyt ovat tyhjentyneet. Pulasta huolimatta tuottajahinnat ovat Suomessa nousseet huomattavasti muita Euroopan maita hitaammin.

Normaalissa markkinatilanteessa luontevin vastaus kaupalta olisi ollut puutteen paikkaaminen tuonnilla. Nykyisessä markkinatilanteessa tuonti ei kannata, koska tuontilihan hinta on paljon kotimaan tasoa korkeampi.

Metsäpuolella tilanne on samantyyppinen. Aiemmin metsäteollisuus on tasannut kotimaan hintatasoa tuomalla puuta ulkomailta. Esimerkiksi Venäjältä tuotiin puuta lähes kymmenen miljoonaa kuutiota vuodessa. Nyt sitä ei tule, eikä puuta ole tarjolla muualtakaan lähialueelta. Jos on, niin hinnat ovat korkeita. Tuontipuun hinta on kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Esimerkiksi Ruotsi paikkaa puupulaansa lisäämällä tuontia. Raakapuun tuonti Ruotsiin kasvoi viime vuonna 26 prosenttia. Suuri osa tuonnista tulee Norjasta. Ruotsin-kauppa on nostanut Norjassa tukkipuun hintoja yli 60 prosenttia ja kuitupuun hintoja jopa 70 prosenttia vuoden 2023 alusta lähtien. (MT 3.6.)

Kotieläinpuolesta poiketen kotimaisen puun kysyntä heijastuu nyt myös kantohintoihin. Huolimatta siitä, että metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on vaisuhkoa, toukokuussa puusta maksettiin ennätyshintoja. Kantohintojen nousun ennakoidaan jatkuvan maltillisesti. (MT 25.6.)

Miksi markkinatalous toimii paremmin puuntuotannossa kuin kotieläintuotannossa?

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoitti kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa, että maatalouden ongelmat tiivistyvät erityisesti siihen, että kauppa on keskittynyttä.

Hänen mukaansa Suomessa on käytännössä kahden kauppaketjun duopoli eli kahden ketjun hallitsemat markkinat. Purra muistutti, että monessa muussa maassa markkinaosuudet ovat jakautunet tasaisemmin. (MT 23.6.)

Metsäpuolella toimijoita on huomattavasti enemmän. Kolmen suuren yrityksen lisäksi on useita itsenäisiä sahoja. Myös energiapuulle on lukuisia ostajia.

Suomalaisen metsäsektorin tulevaisuus näyttää valoisalta, vaikka uhkana ovat muun muassa Yhdysvaltojen sekava tullipolitiikka ja kauppasodat. Uusiutuvan puun suosion ennakoidaan edelleen kasvavan ja samaan aikaan esimerkiksi Keski-Euroopan metsätuhot ja Kanadan metsäpalot rajoittavat puun tarjontaa.

Kansantalouden kannalta on tärkeää, että kotimaisella puulla on kysyntää ja kotimaisella teollisuudella on mahdollisuus jalostaa sitä maailman markkinoille.