Hallituksen taival on ollut kivikkoinen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kolmen puolueen hallitus täytti eilen vuoden. Hallitukseen kohdistui suuria odotuksia, koska edelliset hallitukset eivät kyenneet tekemään päätöksiä. Viime vaalikausi päättyi todella sekavissa tunnelmissa, kun hallituspuolueet äänestivät eduskunnassa hallituksen esityksiä nurin.

Suurimmat epäilyt Sipilän hallituksen toimintakyvystä kohdistuivat perussuomalaisiin, koska populistisen puolueen ei uskottu pystyvän vastuulliseen hallitustyöskentelyyn.

Ulkoministeriksi noussut perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on kuitenkin pystynyt pitämään puolueensa tiukasti sovitun hallitusohjelman takana. Helppoa se ei ole ollut, koska perussuomalaisten kannatuksesta on mielipidemittausten mukaan vuoden aikana sulanut puolet.

Perussuomalaisten kannatusta ovat syöneet muun muassa hallituksen kaavailemat pakkolait ja koko Suomen viime syksynä yllättänyt pakolaistulva. Kannatus ei ole palautunut, vaikka pakolaisten virta Suomeen on hidastunut ja hallitus hylkäsi pakkolait.

Ehkä hieman yllättäen kovinta kritiikkiä hallituspuolueista hallitusta kohtaan on tullut kokoomuksen sisältä. Tyytymättömyys kohdistuu erityisesti puolueen puheenjohtajaan, valtiovarainministeri Alexander Stubbiin. Sisäministeri Petteri Orpo haastaa kaksi vuotta sitten puheenjohtajaksi valitun Stubbin kesäkuussa Lappeenrannan puoluekokouksessa.

Keskustan sisällä luottamus Sipilään ja hänen johtamaansa hallitukseen on säilynyt, vaikka kaikki hallituksen tekemät päätökset eivät ole olleet puolueväen mieleen.

Hallituksen ensimmäinen vuosi on ollut odotettuakin kivikkoisempi. Keskeiset tavoitteet – sote-uudistus ja yhteiskuntasopimus – ovat edenneet vaivalloisesti. Hallitus oli marraskuussa lähellä kaatua kokoomuksen ja keskustan erimielisyyteen maakuntien lukumäärästä.

Hallituksen ajama yhteiskuntasopimus ei ole edennyt hallituksen suunnittelemassa aikataulussa. Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät vasta viidennellä yrityskerralla maaliskuussa sopuun kilpailukykysopimukseksi muuttuneesta yhteiskuntasopimuksesta. Sopua edelsi muun muassa ay-liikeen järjestämä suurmielenosoitus hallituksen kaavailemia pakkolakeja vastaan.

Varmaa sopimuksen syntyminen ei vieläkään ole, koska sopimukseen pitäisi päästä myös liittotasolla viimeistään huomenna. Todennäköisesti kaikkia sopimuksia ei saada valmiiksi määräajassa. Liittokierroksen jälkeen selviää, onko sopimus riittävän kattava. Jos näin ei ole, on hallituksen pakko keksiä muita keinoja.

Sote-uudistus on edennyt, mutta valmis se ei ole vieläkään. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on luvannut, että koko lakipaketti on valmiina kun koivussa on lehti. Nyt on.

Hallituksen alkutaival on syönyt muidenkin hallituspuolueiden kuin perussuomalaisten kannatusta. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on alentunut mielipidemittauksissa eduskuntavaalien 57 prosentista reilusti alle 50 prosentin. Parhaiten kannatuksensa on pystynyt säilyttämään keskusta.

Huhtikuun lopussa tehdyn kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että hallitus on suoriutunut tehtävästään huonosti tai melko huonosti. Hallituksen kannalta on lohdullista, että oppositio sai lähes yhtä huonon arvioin.

Hallituksen tavoitteena oli tehdä keskeiset linjaukset ensimmäisen vuoden aikana, koska uudistusten läpivieminen ei muuten onnistu vaalikauden aikana. Hallituksen onnistumista onkin nyt ennenaikaista arvioida. Onnistuminen riippuu siitä, miten hallitus kykenee viemään ajamansa uudistukset maaliin, ja saadaanko velkaantuminen kuriin ja työllisyysaste nousuun.

Hallituksen työ on vielä pahasti kesken.