EU:n tarkkailuluokka uhkaa isoa osaa unionin jäsenmaista

Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtisen mielestä hallituksen toimien aidot sopeutusvaikutukset ovat yhdeksän miljardin sijaan toistaiseksi noin 6,5–7 miljardia euroa.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on ottanut itselleen erittäin ison tavoitteen Suomen talouden suunnan kääntämiseksi. Hallituksen tavoitteena on taittaa valtion velkaantuminen ja painaa alijäämä korkeintaan yhteen prosenttiin bkt:stä vuoteen 2027 mennessä.

Hallitusohjelmassa päätettyjen kuuden miljardin euron sopeuttamistoimien lisäksi hallitus päätti hiljattain budjettikehysriihessä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on perustellut kovia talouslääkkeitä muun muassa Euroopan unionin komission "tarkkailuluokalla" eli liian suuren alijäämän menettelyllä. Siihen joutuminen uhkaa jos julkisen talouden alijäämä on enemmän kuin kolme prosenttia BKT:stä. Valtiovarainministeriö arvioi, että tarkkailuluokka uhkaa Suomea, jos alijäämä on yhtenä vuonna enemmän kuin 3,5 prosenttia tai kahtena vuotena suurempi kuin kolme prosenttia. (HS 24.4.)

Tarkkailuluokalle joutuminen olisi kaiken muun lisäksi Suomelle noloa, koska esimerkiksi pääministereiden Katainen ja Stubb kaudella Suomi arvosteli ankarasti Etelä-Euroopan maita holtittomasta taloudenpidosta.

Huolimatta laskennallisesti yhdeksän miljardin euron sopeutustoimista, valtiovarainministeriö arvioi viime viikolla julkaistussa ennusteessaan velkasuhteen kasvun jatkuvan. Muun muassa talouskasvun arvioidaan heikentyvän uusien leikkausten ja arvolisäveron korotuksen takia.

Pääministeri Orpo pitää valtiovarainministeriön tietoja odotettuina, mutta siitä huolimatta hän uskoo, että hallituksen tähän mennessä tekemät säästöpäätökset yhdessä kasvutoimien kanssa ovat tällä hetkellä riittäviä velkaantumisen kasvun taittamiseen. Uusia sopeutuksia ei talouskatsauksen lukujen valossa hallituksen tarvitse Orpon mielestä tehdä. (Yle 25.4.)

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen on pessimistisempi. Hänen mukaansa on mahdollista, että hallitus joutuu tekemään lisää leikkauksia ja veronkiristyksiä.

Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtajan Markus Lahtisen mukaan sopeutuksessa kuusi plus kolme ei ole yhdeksää, koska hallitusohjelman kuudesta miljardista ehti sulaa pari miljardia pois jo ennen kehysriihen uusia toimia.

Lahtisen mukaan hallituksen toimien aidot sopeutusvaikutukset ovat yhdeksän miljardin sijaan toistaiseksi noin 6,5–7 miljardia, mutta sekin on hänen mielestään huomattavan suuri ja poikkeuksellinen sopeutusmäärä yhdellä hallituskaudella.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikön Päivi Puontin mielestä hallitusohjelman kuuden miljardin sopeutustoimiin liittyy epävarmuuksista. Puoti arvioi, että EU:n alijäämämenettely todennäköisesti vältetään. Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen ja julkisen talouden alijäämän kutistaminen edellyttää hänen mukaansa, että kaikki nämä 9 miljardia säästöinä toteutuu, jotta nämä hallituksen tavoitteet toteutuisivat.

On selvä, että julkisen talouden alijäämälle pitää saada tavalla tai toisella jarrua ilman pelkoa tarkkailuluokalle joutumistakin. Vaikka se ei paljoa lohduttaisikaan, Suomi ei ole vaikeuksien kanssa yksin. Suurin osa EU-jäsenmaista ei yllä jäsenmaiden itselleen asettamiin velkaantumissääntöihin. Vain kuuden maan talous oli viime vuonna ylijäämäinen.

Tarkkisjonossa ovat muun muassa Italia, Unkari, Ranska, Puola, Malta, Viro ja Espanja. Ranskan alijäämä oli viime vuonna kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Leikkaamalla ja veroja kiristämällä taloutta ei saada kuntoon, vaan lisäksi tarvittaisiin reipasta kysynnän kasvua sekä viennissä että kotimaassa. Jos talous ei kasva, sopeuttamisen tarve ei lopu.