Metsät ovat edelleen Suomen pankki

Suomi elää metsästä ja Suomi seisoo puujaloilla. Vaikka nämä sanonnat ovat vanhoja, pitävät ne yhä paikkansa. On hyvin todennäköistä, että metsien merkitys Suomelle tulee edelleen vahvistumaan. Metsäteollisuustuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa kovaa vauhtia. Konsulttiyhtiö Afryn mukaan maailmanlaajuiset metsäteollisuuden markkinat kasvavat 540 miljardista eurosta 715 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. (MT Metsä 10/2021)

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan kysynnän kasvu tulee sahatavarasta ja sellusta sekä uusista korkeamman jalostusasteen tuotteista. Näitä ovat muun muassa erilaiset sellusta valmistettavat biokemikaalit. Uusien tuotteiden kirjo on valtava, koska puusta voi valmistaa myös lähes kaikkia tuotteita joita nyt tehdään fossiilisista raaka-aineista.

Jaatinen arvioi, että graafisia papereita lukuun ottamatta markkinakasvu metsäteollisuuden tuotteille on suunnaton. Kysymys on Jaatisen mukaan siitä, kuinka paljon Suomi voi saada tästä maailmanlaajuisesta kasvusta. Kysymys on myös halusta.

Kotimaassa, mutta erityisesti EU:ssa käytävässä keskustelussa on unohdettu metsien sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Metsät tarkastellaan pelkästään hiilensidonnan ja monimuotoisuuden kautta. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta niistäkin huolehtiminen edellyttää, että metsiä hoidetaan ja talous on kunnossa.

On erittäin hienoa, että epäilyistä ja aliarvioimisesta huolimatta metsiämme on hoidettu ja pidetty hyvässä kasvukunnossa. Käytöstä huolimatta metsissämme on puuta enemmän kuin ehkä koskaan.

Talousasiantuntijoiden ääni ei ole toistaiseksi kantanut ainakaan EU:n päätöksentekijöiden korviin. Se on jossain määrin ymmärrettävää, koska suurimmassa osassa EU-maissa tieto ja ymmärrys metsistä ovat vähäiset. Pitäisi kuitenkin kuunnella niitä, jotka asiasta ymmärtävät.

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttavat, että Suomen hyvinvointi on vahvasti riippuvainen metsästä ja sen ympärillä olevasta tuotannosta.

Lahtisen mielestä Suomen talouden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että metsäala pysyy kunnossa. Kangasharju kuvaa metsätalouden ja -teollisuuden alihankintaketjua valtavaksi. Hänen mielestään metsäsektori on Suomessa kokonaisuudessaan kirkkaasti ykkösala. Kangasharju on huolissaan meneillään olevasta politisoituneesta ilmastokeskustelusta.

Suomen hyvinvointi riippuu vientituloista. Metsäteollisuuden merkitys Suomen taloudelle on paljon suurempi kuin pelkästään vientitilastoista voisi päätellä. Metsäsektorin osuus vientituloista on suoraan noin 20 prosenttia, mutta nettomääräisesti se on paljon enemmän. Metsäteollisuuden vientituloista lähes 80 prosenttia jää kotimaahan.

Metsäteollisuuden osuus kaikista investoinneista on myös noin 20 prosenttia. Näin ei välttämättä ole jatkossa. Lahtinen muistuttaa, että metsäteollisuuden investoinneista käydään kovaa kansainvälistä kilpailua. Talousasiantuntijat pitävät suomalaisen metsäsektorin tulevaisuutta valoisana. Se edellyttää kuitenkin, ettei hyviä edellytyksiä itse turmella. EU:n metsiin kohdistama yhä lisääntyvä säätely on iso riski.

Suomalainen metsäteollisuus ja koko metsäala ovat kyenneet uudistumaan vuosisatojen aikana. Ei ole syytä epäillä, eivätkö ne pystyisi uudistumaan jatkossakin, jos siihen annetaan mahdollisuus. Kangasharju on oikeassa todetessaan, että metsäsektorilla on paljon annettavaa Suomelle, jos sen annetaan kukoistaa.

Jos halutaan, niin hyvin hoidetut metsät ja kehittyvä metsäteollisuus ovat tulevaisuudessakin Suomen pankki. Jos ei haluta, niin pitää päättää, mistä hyvinvointivaltiossa luovutaan.

EU:n metsiin kohdistama yhä lisääntyvä säätely on iso riski.