Pohjoisesta tuli Suomen kasvun veturi − hallituksen kannattaisi tutkia numeroita

Vihreän siirtymän ja datatalouden investoinnit suuntautuvat usein maaseutualueille. Kuva: Jarkko Sirkiä, Saara Olkkonen

Aluetutkija Timo Aro julkaisi hiljattain kiinnostavia tilastoja työpaikkojen syntymisestä alueilla. Tilastokeskuksen mukaan Suomeen syntyi 2015–2022 yhteensä lähes 170 000 työpaikkaa lisää. Kun luvut purkaa kartalle, syntyy yllättävän tasainen kuva. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt kasvukeskuksissa, mutta myös laajasti harvaan asutussa Suomessa. Asukaslukuun suhteutettuna työpaikkoja on syntynyt erityisen paljon Pohjois-Suomeen. Kunnittain kärkipäässä ovat Tampereen ja Turun kehyskuntien lisäksi esimerkiksi Sotkamo, Kittilä ja Kolari. Saman suuntaista kuvaa kertovat maakunnittaiset tilastot bruttokansantuotteen kasvusta. Kärjessä ovat Kainuu ja Lappi. Maakuntien väliset elintasoerot ovat muutenkin kaventuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

Vaikka taloudellinen toimeliaisuus kehittyy Suomessa yllättävän tasaisesti, jatkuu väestökehitys koronavuosien jälkeen keskittyvällä uralla. Syntyvyyden nopea lasku iskee kaikkialle ja maahanmuutto kohdistuu pääosin suurimpiin kaupunkeihin. Seurauksena on hankala tilanne, jossa työvoimapula rajoittaa kasvun mahdollisuuksia samaan aikaan kun työttömyys kasvaa toisaalla. Luvut myös kertovat selkeästi, että kasvua ja uutta yritystoimintaa syntyy laajasti ympäri Suomea, eikä vain suurimmissa kaupungeissa. Vihreän siirtymän ja datatalouden hankkeet ovat viime aikoina toteutuneet pääosin keskusten ulkopuolella, hyvänä esimerkkinä Googlen datakeskusinvestointi Kajaaniin ja Muhokselle.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen kasvulinja on ollut ristiriitainen. Työmarkkinauudistukset parantavat työvoiman tarjontaa pitkällä aikavälillä. Samalla hallituksen keskittävät toimenpiteet esimerkiksi sairaalapäivystysten lakkauttamisessa vaikeuttavat osaavan työvoiman saamista maakuntien yrityksiin. Itä-Suomen tilanne ei ole Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen helpottanut yhtään. Hallituksen toimenpideohjelmaa asiassa odotellaan yhä. Suomen on turha odottaa talouden käännettä, jos yrityksillä ei ole edellytyksiä toimia ja työllistää siellä missä ne ovat.