Budjettikurin pitää joustaa, kun EU kasaa rahaa aseisiin – yhtä virhettä on silti vältettävä

Tanska tekee pääministeri Mette Frederiksenin johdolla pesäeroa säästäväisten EU-maiden ryhmään. Kuva: Ida Marie Odgaard / AFP / Lehtikuva

Pääkirjoitus|Politiikka ja talous

9.6.202507:00

Pääkirjoitus

Tapio Nurminen

Euroopan unioni jakautuu nopeasti erilaisiin epävirallisiin leireihin erityisesti silloin, kun yhteistä rahaa pitäisi kerätä ja jakaa mahdollisimman tasapuolisesti.

Yksi ryhmistä on ”frugal four” eli säästäväinen nelikko. Usein se laajenee kuusikoksi. Tanskan, Ruotsin, Alankomaiden ja Itävallan lisäksi mukana ovat soveltuvilta osin Suomi ja Saksa.

Ryhmä haluaa pitää EU:n budjetin mahdollisimman pienenä ja torjuu EU-maiden yhteisen velan. Kun koronapandemian yhteydessä päätettiin lähes 800 miljardin euron elvytysvälineestä, säästäväiset taipuivat yhteisvelkaan pitkin hampain.

Nyt ryhmää hajottaa Tanska pääministeri Mette Frederiksenin johdolla. Hänen mukaansa Eurooppa tarvitsee kipeästi ja nopeasti lisää rahaa puolustukseen (Politico 4.6.)

Käytännössä Tanska on avaamassa hanoja sekä yhteisvelalle että EU-budjetin kasvattamiselle, koska Venäjän kasvavaan uhkaan ja ton vastattava. Tanska on heinäkuusta lähtien EU:n puheenjohtajamaa ja Frederiksen johtaa puhetta, kun jäsenmaat aloittavan väännön EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä.

Lisäpanostuksia puolustukseen tarvitaan välttämättä. Se voi tarkoittaa lisävelan ottamista, EU-jäsenmaksujen kasvattamista ja budjetin painopisteiden muuttamista. Myös maatalous voi joutua tinkimään, mutta silloin ei pidä laiminlyödä huoltovarmuuden kannalta oleellista ruokaturvaa.

Jos puolustuksen vahvistaminen tarkoittaa yleisempää säästäväisyydestä tinkimistä, EU on väärällä tiellä.

Tähän mennessä kokemukset EU:n velka- ja vajekriteerien väljentämisestä eivät ole olleet rohkaisevia. Ne ovat toimineet huonosti kasvusysäyksinä eivätkä ne juuri ole auttaneet jäsenmaita leikkaamaan alijäämiään. Usein niillä on vain väistetty vaikeat rakenteelliset uudistukset ja säästöt.

Tiukkaa budjettikuria puolustanutta Saksaa on toistuvasti syytetty koko maanosan talouden kurjistamisesta. Kolikolla on jälleen myös toinen puoli.

Nyt, kun rahaa tarvitaan aseisiin ja liikenneinvestointeihin velkaantumista välttänyt Saksa kykenee vastaamaan haasteeseen tuhannen miljardin jättipotilla. Toisenlaista linjaa vetänyt Ranska voi vain haaveilla vastaavasta vipuvarresta.