Kasvava vienti vetää taloutta nousuun

Maailmantaloudella menee nyt lujaa. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n maanantaina esittämän arvion mukaan maailman bruttokansantuote (bkt) kasvaa tänä vuonna 3,9 prosenttia. Kasvuvauhdin arvioidaan olevan samalla tasolla myös ensi vuonna.

Euroalueelle IMF ennakoi talouskasvua kaksi prosenttia. Myös Suomi on päässyt mukaan kasvun rattaille, ja kasvun arvioidaan olevan euroaluetta nopeampaa. Pitkään odotetun elpymisen takana on viennin voimakas kasvu.

Viime vuosina talouskasvua on pitänyt pinnalla kotimainen kysyntä. Työllisyyden parantuessa myös kotimainen kysyntä lisääntyy.

Pankkiekonomistien mukaan viime vuonna alkanut Suomen talouden kasvu jatkuu vahvana myös tänä vuonna. OP-ryhmän tiistaina esittämän arvion mukaan talous kasvaa 3,3 prosenttia. Nordean nosti keskiviikkona oman ennusteensa viime syksyn kahdesta prosentista kolmeen.

Nordean ekonomistin Tuuli Koivun mielestä Suomen kilpailukyky vientimarkkinoilla on parantunut ja ilmapiiri on otollinen investoinneille. Myös työllisyyden arvioidaan kasvavan, ja hallituksena asettama 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää jopa todennäköiseltä. Koivun mukaan kohti hallituksen tavoitetta mennään "aika lailla kuin juna".

OP:n mukaan työllisiä on Suomessa ensi vuonna enemmän kuin koskaan.

Hyvät uutiset eivät kuitenkaan vakuuta kaikkia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen julkisen talouden tavoitteet laahaavat eikä hallitus saavuta asettamiaan tavoitteita. Neuvoston mukaan vikaa on myös liian löysässä finanssipolitiikassa, koska verojen alentaminen estää talouden tasapainottumisen. Noususuhdanteessa pitäisi kiristää verotusta eikä elvyttää.

Sote-uudistuksen tuomiin säästöihin ei neuvostossa uskota, vaan valinnanvapaus sen mielestä pikemminkin lisää kustannuksia. Myös koulutuspaikkoja pitäisi lisätä ja oppivelvollisuusikä nostaa 18 vuoteen.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on arviointineuvoston kanssa eri mieltä. Orpon mukaan tulokset ovat selvät, talous kasvaa ennätysvauhtia. Hänen mielestään hallituksella on kaikki edellytykset saavuttaa tavoitteensa korkeamman työllisyyden kautta. (MT 24.1.)

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan on mahdollista, että valtion velan euromääräinen kasvu päättyy ensi vuonna. Lintilän mielestä velan kasvun pysähtyminen on selvä, jos työllisyystavoitteeseen päästään.

Talouden kasvu, viennin elpyminen ja työllisyyden kohentuminen ovat erittäin tervetulleita. Samalla pitää muistaa, että talous lähtee pitkältä takamatkalta. Suomen bkt:n arvioidaan saavuttavan vuoden 2008 bkt:n tason vasta tänä vuonna.

Teknologiateollisuuden pääekonomistin Jukka Palokankaan mukaan Suomen vienti on jäänyt pitkän taantuman aikana muista euromaista jälkeen 40 prosenttia. Bkt:ssä takamatka muihin euromaihin on kymmenessä vuodessa venähtänyt kahdeksaan prosenttiin.

Laman aikana tuotantokapasiteetti on supistunut niin paljon, että Palokankaan mielestä vientiä ei saada kunnolla kasvuun, ellei Suomeen saada suuria investointeja.

Kasvun jatkuminen ei ole itsestään selvää. Talouden kasvuvauhti on nyt niin kovaa, että monilla aloilla on pulaa työvoimasta. Hallitus pyrkii lisäämään työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamista työttömyysturvan aktiivimallilla. Eduskunnan hyväksymä ja vuoden alussa voimaan tullut malli on hermostuttanut ay-liikkeen ja oppositiopuolueet.

AKT ja Rakennusliitto järjestävät mallia vastaan poliittisen lakon viikon päästä perjantaina ja SAK järjestää samana päivänä mielenilmauksen.

Kansantalouden kannalta viennin pysäyttäminen on raju toimenpide. Aktiivimallissa on varmastikin korjaamista, mutta lakkoilemalla ei synny yhtään työpaikkaa eikä sillä edistetä investointeja.