Vappupuheet vahvistivat politiikan vastakkainasettelua

Hallitusohjelman arvoidaan valmistuvan toukokuun aikana. Hallitusneuvottelut alkoivat eilen Säätytalossa Helsingissä asiantuntijoiden esittämillä tilannekatsauksilla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit aloittivat eilen varsinaiset hallitusneuvottelut. Tähtäimenä on, että uusi hallitus nimitettäisiin noin kuukauden kuluttua.

Jos hallitus syntyy näiden puolueiden pohjalle, vaalikaudesta on odotettavissa ainakin vappupuheiden perusteella myrskyisä. Uutta hallitusta tai sen ohjelmaa ei vielä ole, mutta tuleva hallitus ja sen politiikka ovat saaneet jo etukäteen poliittiselta vasemmistolta täystyrmäyksen.

Nykyisistä hallituspuolueista rakentavimmin tilanteeseen suhtautuu keskusta. Puheenjohtaja Annika Saarikon mielestä hallituksen ja sen politiikan haukkuminen on ennenaikaista. Saarikko toisti vappupuheessaan, että oppositioon vetäytymisestä huolimatta keskusta tukee hallituksen järkeviä esityksiä.

Vasemmistopuolueilta tulleet kommentit hallituspohjasta olivat happamia. SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mielestä Orpo valitsi sulkeutuvan ja sisäänpäin kääntyvän Suomen, jotta kokoomus pääsee toteuttamaan heille ideologisesti tärkeät suuret leikkaukset julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mielestä kokoomuksen valitsema oikeistokonservatiivinen hallitus tietää kylmää kyytiä ihmisille ja ympäristölle.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho antoi lisää vasemmiston myllyyn ja vahvisti osaltaan vastakkainasettelua vaatimalla vappupuheessaan tulevalle hallituskaudelle ankaraa menokuria julkisen talouden sopeuttamiseksi.

Halla-ahon mielestä julkisesta taloudesta on leikattava pois kaikki turhat menokohteet. Veronmaksajan ei kuulu hänen mielestään rahoittaa kansalaisjärjestöjä, haitallista maahanmuuttoa, kehitysapua, nykyisenkokoista turvonnutta Yleisradiota tai muita kankkulankaivoja.

Kokoomuksen tavoitteena ovat kuuden miljardin euron sopeutukset valtiontalouteen vaalikauden aikana. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn perusteella tavoite saa tukea suomalaisilta. Kuuden miljardin euron sopeutusta kannatti vajaa 41 prosenttia kyselyyn vastanneista ja noin 32 prosenttia oli eri mieltä. Reilu 27 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. (MT 28.4.)

Jos sopeuttaminen toteutetaan täysimääräisesti, koskevat sopeutustoimet lähes kaikkia suomalaisia.

Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen arvioi, että hallitusohjelmaan kirjattava tasapainotustavoite kohdentuu valtaosin menojen leikkauksiin. Verojen korotuksilla tulee hänen mielestään olemaan hyvin pieni rooli tai ei roolia lainkaan. Lahtisen mukaan on riski, että maaseudun palveluverkko on yksi säästökohde.

Mahdollisen hallituspuolueen puheenjohtajan, kristillisdemokraattien Sari Essayahin vappupuheesta voi päätellä, että maa- ja metsätalous ovat hallitusneuvotteluissa esillä. Hän sanoi puheessaan, että maatalouden alasajo on vastuutonta. Vaikuttaa siltä, että Essayah tähtää maa- ja metsätalousministeriön johtoon.

Essayah katsoi, että huoltovarmuuden ja kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantaminen ovat lähivuosien suurimpia haasteita. Kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on hänen mukaansa turvattava kaikissa oloissa. Tämä on Essayahin mielestä meille vakava turvallisuus- ja huoltovarmuushaaste, jonka ratkaisemisessa ei voi viivytellä, koska Suomen ja EU:n on kannettava vastuunsa myös globaalista ruokaturvasta.

On totta, että ruokaturvasta huolehtiminen on valtiovallan yksi tärkeimmistä tehtävistä. Maailmassa valta on sillä, keneltä ruokaa riittää muillekin. Se on EU:n päättäjiltä unohtunut. Meillä siihen ei ole varaa.