Viinit vahvistavat kaupan asemaa entisestään – kilpailuviranomaisten on syytä pitää silmänsä auki

Alkoholin myyntiä on vuonna 1932 tapahtuneen kieltolain kumoamisen jälkeen asteittain vapautettu. Viime vuosien muutokset ovat olleet pieniä.  Kuva: Jutta Mykrä

Miedot viinit ovat olleet ruokakauppojen hyllyillä kuukauden päivät. Eduskunta hyväksyi kesäkuun alussa lakimuutoksen, joka vapautti 8-prosenttiset käymisteitse valmistetut alkoholijuomat myytäväksi ruokakauppoihin. Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan perustuva muutos oli kiistelty myös hallituksen sisällä. Kristillisdemokraatit vastustivat hanketta loppuun asti.

Alkoholin myyntiä on vuonna 1932 tapahtuneen kieltolain kumoamisen jälkeen asteittain vapautettu. Viime vuosien muutokset ovat olleet pieniä. Vuonna 2018 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päätöksillä kaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttiraja nousi 4,7:stä 5,5:een. Orpon hallitus selvittää ensi kesään mennessä rajan nostamista 15 tilavuusprosenttiin. Lausunnoilla on myös alkoholin etämyynnin mahdollistava esitys. Jokaisen alkoholilain muutoksen alla on käyty samanlainen keskustelu, jossa kansanterveysalan järjestöt ja viranomaiset varoittavat alkoholin saatavuuden lisäämisen kielteisistä terveysvaikutuksista ja kauppa sanoo puolustavansa kuluttajien oikeutta tehdä vaivattomia ostoksia. Vähemmälle on jäänyt keskustelu siitä minkälaisia taloudellisia vaikutuksia uudistuksilla on.

Alkon myynnissä muutos näkyi välittömästi. Viinien myynti alkoholimonopolin liikkeissä putosi kesäkuussa 15 prosenttia ja panimotuotteiden 9 prosenttia. Pudotus on muutamassa viikossa hurja. Se ajaa valtio-omisteisen Alkon väistämättä hankalaan tilanteeseen ja mahdollisesti saneerauskierteeseen. MT:n kesäkuussa teettämän kyselyn mukaan noin joka neljäs suomalainen aikoo ostaa kahdeksanprosenttisia viinejä ruokakaupasta. Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi, ettei aio ostaa viinejä ruokakaupasta ja 16 prosenttia ei osannut vielä sanoa. Nuoret, alle 30-vuotiaat ovat lähtökohtaisesti hieman innokkaampia ostamaan 8-prosenttisia viinejä kaupasta kuin muut (MT 10.7.).

Neljäsosa kansasta voi kuulostaa pieneltä osuudelta, mutta niistä jotka ylipäätään ostavat viinejä säännöllisesti, se lienee valtaosa. Kaupalle kyse on merkittävästä uudesta tulovirrasta. Varsinaisen alkoholimyynnin lisäksi viinihylly houkuttelee kauppaan asiakkaita, jotka ostavat samalla reissulla mielellään muutakin. MT:n haastattelemat kauppiaat pitävät viinitarjontaa ennen muuta asiakkaiden palveluna. Joka tapauksessa se vahvistaa kaupan vahvaa asemaa entisestään. Valtion monopoliyhtiöissä on omat ongelmansa, mutta voi kysyä, onko toiminnan siirtäminen yksityiselle oligopolille yhtään parempi ratkaisu. Hallitus ajaa myös lääkkeiden myynnin osittaista siirtämistä kaupalle, mikä jälleen kerran vahvistaa kaupan asemaa.

Alkoholimyynnin vapauttaminen on pitkään ollut erityisesti kokoomukselle tärkeä tavoite. Epäilemättä puolue kuuntelee herkällä korvalla kaupan edunvalvojia. Kaupan keskittyneisyys on yleisesti tunnustettu ongelma Suomessa. Se on omiaan nostamaan kuluttajahintoja. Tuottajien ja elintarviketeollisuuden asema on kauppaketjujen puristuksessa kohtuuton. Tästä lähes kaikki poliitikot ovat samaa mieltä. Ongelmaan ei elintarvikemarkkinalakia lukuun ottamatta ole kuitenkaan puututtu. Kaupan asemaa vahvistavia hankkeita sen sijaan ajetaan tarmokkaasti eteenpäin.

Kauppa saanee tällä vaalikaudella tahtonsa läpi ja vahvemmatkin viinit myydään jatkossa ruokakaupassa. Alkosta jää jäljelle kovaan viinaan keskittynyt ketju, joka pystyy ylläpitämään liikkeitä vain suurimmissa kaupungeissa. Vaikutukset kansanterveydelle jäävät nähtäviksi. Kaupan asemaa pönkittävien uudistusten jälkeen alan toiminta vaatii entistä tiukempaa valvontaa. Kilpailuviranomaisten on syytä pitää silmänsä auki, että kilpailu kauppaketjujen välillä on todellista, eivätkä kaksi suurinta ketjua käytä määräävää markkina-asemaansa väärin.