VR vei valtion ongelmiin

Kuva: Carolina Husu

Rautatieyhtiö VR on noussut otsikoihin tavalla, joka ennustaa turbulenssia myös valtion omistajaohjaukseen. Venäjän käymä sota aiheuttaa nyt tilanteita, jossa yritykset joutuvat kohtaamaan ulkopolitiikan kohtalokkaalla tavalla.

VR herätti viikko sitten huomioita ilmoituksellaan aloittaa rahtiliikenne uudelleen Suomen ja Venäjän välillä.

Päätös tuntui käsittämättömältä tilanteessa, jossa läntiset maat pyrkivät kaikin keinoin eristämään Ukrainassa armotonta sotaa käyvää Venäjää kaupallisesta yhteistyöstä.

Päätös oli yhtiön oma, mutta omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei siitä varmastikaan pitänyt. Samassa hämmingissä VR päätti myös erottaa yhtiön toimitusjohtajan Lauri Sipposen. VR tosin yritti kertoa Sipposen eronneen itse.

Tuppurainen kertoo saaneena hallituksen puheenjohtajalta Kjell Forsenilta anteeksipyynnön. Sipponen puolestaan sai kahdeksan kuukauden palveluksestaan 300 tuhannen euron erorahan.

Sen verran epäselvä tilanne edelleen on, että Tuppurainen tuskin pääsee tästä kolhuitta irti. Vähemmistäkin hämmingeistä on omistusohjauksesta vastaavia ministereitä kurmootettu.

Irtautuminen Venäjältä vie nyt VR:ltäkin aikaa. Sama pätee myös muun muassa Fortumiin. Tässäkin yhteydessä ulkopoliittisen poliittisen paineen erottaminen yhtiön omasta päätöksenteosta on vaikeaa.

Fortum on tehnyt miljardien investoinnit Venäjälle ja on ajautunut osaksi sotarikoksista epäillyn maan keskeistä infrastruktuuria. Silti senkin pitäisi pystyä tekemään päätöksiä, jolla irtautua Venäjän energiamarkkinoista.

Yritykset toki toivovat tilanteen Venäjällä tasaantuvan, jotta tehdyt investoinnit voitaisiin joskus hyödyntää. Nyt ei siltä näytä. Ilman presidentti Vladimir Putinin hallinnon kaatumista länsimaisten yritysten on käytännössä mahdotonta toimia Venäjällä.

Vaikka omistajaohjauksen keinot voivat osoittautua vaikeiksi, yritysten on itse kyettävä nyt irtautumaan Venäjästä. Siviilejä tuhoavan suurvallan kanssa toimiminen ei edistä niiden toimintaa.