Äärisäät on otettava vakavasti

Heinäkuu oli Euroopan avaruusviraston Copernicuksen mukaan mittaushistorian toiseksi kuumin heinäkuu. Kuumempaa on ollut vain heinäkuussa 2019. Maailmanlaajuisesti tämän vuoden heinäkuu oli noin 0,4 celciusastetta lämpimämpi kuin heinäkuut vuosina 1991–2020 keskimäärin (MT 9.8.).

Vaikka Suomessa heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan lähellä keskimääräistä, myös meillä mitattiin poikkeuksellisia lämpötiloja: Utsjoen alueella heinäkuun keskilämpötila oli kaksi astetta korkeampi kuin vuosina 1991–2020 keskimäärin. Sallan Naruskassa puolestaan mitattiin mittaushistorian korkein heinäkuun alin lämpötila, 2,2 astetta.

Keski- ja Etelä-Euroopassa lukuisat vanhat lämpöennätykset sen sijaan rikottiin. Näin kävi ainakin Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Lounais-Euroopassa kesä oli huippulämpötilojen osalta kuumin ikinä. Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu varoittaakin entistä kuumemmista ja äärevämmistä säistä jo lähitulevaisuudessa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamista äärisäistä on varoitettu jo pitkään. Tukalat helteet ja äärimmäinen kuivuus samoin kuin rankkasateet ja myrskyt kylvävät tuhoa eri puolilla maailmaa. Monilla alueilla olot ovat olleet vaikeita jo ennestään, mutta ilmastonmuutoksen seurauksena vaikeuksia on luvassa uusillekin alueille. Helteet ja kuivuus kasvattavat viljasadon epäonnistumisen riskiä yhä laajemmilla alueilla myös Euroopassa, eivätkä siltä ole suojassa edes Pohjoismaat. Siitä valitettavana esimerkkinä on Suomea, ylenpalttisten vesivarojen maata, kuivuuden takia kohdannut kato viime vuonna.

Enää kato ei Suomessa johda samanlaiseen tuhoon kuin suurina nälkävuosina 1866–1868, jolloin kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin, ja ruuan loppuminen pakotti suuret ihmisjoukot liikkeelle, osan siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin.

Esimerkiksi Afrikassa tilanne on tänä päivänäkin monin paikoin samanlainen kuin Suomessa 1800-luvulla. Solidaarisuuden kestävän toimeentulon ja yritysyhteistyön asiantuntija Jenna Kettunen arvioikin, että kuivuuden, trooppisten myrskyjen ja tulvien aiheuttamat sadonmenetykset ovat jo nyt niin merkittävät, että levottomuuksia ja kotinsa pakon edessä jättäviä on varmuudella odotettavissa. (MT 8.8.)

Lue myös:

Heinäkuu oli yksi maailman mittaushistorian kuumimmista – helle rikkoi ennätyksiä, sulatti napajäitä ja aiheutti metsäpaloja

Afrikan sarvi kärsii pahasta nälkäkriisistä – syy ei ole vain Ukrainan sodassa, vaan alueella pitkään vallinneissa ongelmissa