Jokainen peruna tai porkkana ei voi päätyä lastenruokapurkkiin, sillä kaikelle on tiukat raja-arvot

Nina Wiberg Suomen Nestléltä kertoo, että Pilttien kasvispitoisuus on vuosien varrella noussut ravitsemussuositusten ja perheiden toiveiden mukana, ja nykyään valikoimassa on myös täysin kasvisperäinen tuoteperhe.  Kuva: Suomen Nestlé

Mitä tulee mieleen sanasta piltti? Sanalla voidaan tarkoittaa pientä lasta, mutta suurimmalle osalle suomalaisista tulee sanasta todennäköisesti ensimmäisenä mieleen pieni lasipurkillinen lastenruokaa.

Ensimmäiset Piltti-tuotteet näkivät päivänvalon vuonna 1952, kertoo Suomen Nestlé oy:n viestintäpäällikkö Nina Wiberg. Ajoitus ei hänen mukaansa ollut sattumaa, sillä tuohon aikaan naisten työssäkäynti kodin ulkopuolella alkoi yleistyä ja arjen pyöritykseen haettiin inspiraatiota amerikkalaisista nopeista ja turvallisista ateriaratkaisuista.

Varhaisimmat Piltit olivat perunapohjaisia ja niitä kutsuttiin esimerkiksi höystöiksi. Perunoista, juureksista ja lihasta valmistettuja makuyhdistelmiä löytyy Piltti-valikoimasta edelleen, mutta Wiberg korostaa, että lastenruoissa maun ja tuoteturvallisuuden lisäksi tärkeää on aina seurata ajantasaisia ravitsemussuosituksia.

Ravitsemussuositusten muutosten vuoksi esimerkiksi maksaruokia ei enää pikkulasten ruoissa näy.

Kaikki Piltin uutuusmaut käyvät läpi kriittisen seulan, eli lasten suorittaman makutestauksen. Kuva: Suomen Nestlé

Pilttejä on alusta asti myyty lasipurkeissa, sillä lasi oli aikoinaan käytännössä ainoa riittävän turvallinen pakkausmateriaali perheen pienimpien ruoille, sillä lasi kestää steriloinnin.

Vuosikymmenten varrella pakkausmateriaalit ovat kuitenkin kehittyneet valtavasti, Wiberg kertoo, ja Pilttejä myydään nykyään myös annospusseissa. Olipa pakkausmateriaali mikä tahansa, sen on kestettävä lämpökäsittely, sillä lastenruokiin ei lisätä säilöntäaineita, suolaa tai lisättyä sokeria.

Lastenruokien valmistus on äärimmäisen säädeltyä elintarviketeollisuutta, Wiberg huomauttaa. Ensinnäkin tuotteiden vitamiini- ja kivennäisainepitoisuuksille on asetettu vähimmäis- ja enimmäistasot, joita valvotaan.

Lastenruokalaatuisuus tarkoittaa, että raaka-aineissa on tavanomaista tuotantoa tiukemmat raja-arvot muun muassa torjunta-aineille ja raskasmetalleille, joten jokainen peruna tai porkkana ei voi lastenruokapurkkiin päätyä.

”Raaka-aineiden on oltava niin jäljitettäviä, että tiedämme niiden alkuperän lohkon tarkkuudella”, Wiberg kuvailee.

Kaikki Piltti-tuotteiden liha on kotimaista, ja Wibergin mukaan myös valtaosa perunoista ja juureksista. Wiberg huomauttaa, että kaikkia raaka-aineita ei kuitenkaan ole mahdollista hankkia kotimaasta.

”Ostamme kotimaista aina, kun kotimaiset raaka-aineet täyttävät lastenruokalaadun vaatimukset. Esimerkiksi mangoja on pakko tuoda siksi, että ne eivät täällä toistaiseksi kasva.”

Wibergin mukaan Suomen Nestlé tekee mieluusti yhteistyötä kotimaisten viljelijöiden kanssa ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja raaka-aineiden kotimaisuusasteen nostamiseksi.

Ruokakulttuuri elää ajassa, ja erilaiset ruokatrendit näkyvät osaltaan myös lastenruoissa.

Lasten makuaisti on kuitenkin herkkä, joten tutut perusmaut maistuvat ipanoille vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi perunamuusi ja kala sekä lihapullapasta ovat lämpimien ruokien kestosuosikkeja.

Hedelmä- ja marjasoseita ruokatrendit eivät puolestaan näytä hetkauttavan, Wiberg kertoo. Hedelmäsoseet maistuvat paljon muillekin kuin pikkulapsille.

Hedelmäsosepussit kulkevat kaikenikäisten repuissa ja kasseissa, sillä ne säilyvät huoneenlämmössä ja niitä on helppo napata välipalaksi. Lisäksi mangososeella on aivan erityinen käyttökohteensa mango-juustokakun pintakerroksessa.

Hedelmäsose-Pilteille on käyttöä esimerkiksi juustokakuissa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Wiberg näkee Piltti-tuotteiden tulevaisuuden valoisana. Yhteiskuntarakenteen muutos toki asettaa omanlaisiaan haasteita lastenruokien tuotannolle, sillä ikäluokat pienenevät.

Lastenruokia tuotetaan ympäri maailman ja tuodaan Suomeenkin suuria määriä. Wibergin mukaan kilpailu on hyvä asia, sillä se pakottaa pysymään ajan hermolla.

Suomessa Piltin asema on sen verran vakiintunut, että kilpailijoidenkin tuotteita kutsutaan arkipuheessa piltiksi. Wiberg uskoo, että Piltin pitkä historia ja kotimainen tuotanto ovat rakentaneet vahvaa luottamusta suomalaisissa perheissä.