Joka viides nuori noudattaa erityisruokavaliota – liittyvät yleisimmin laihdutukseen, urheiluun ja kasvissyöntiin

Heli Parviaisen tutkimuksessa ilmeni, että nuorten yksilölliset ruokavalinnat ovat lisääntyneet. Kuva: Jonne Renvall/TAY

Muusa Makkosen lautasmalli on kolmijakoinen: yksi osa on riisiä, perunaa tai täysjyväpastaa. Toinen osa on kalaa, kanaa tai joskus punaista lihaa, ja viimeinen kolmannes sisältää kasviksia ja juureksia. Lisänä voi olla vielä salaattilautanen tai pala ruisleipää. Kuva: Antti Varonen

"Ruokavalioni tavoitteena on terveys ja hyvinvointi ja se mahdollistaa, että saan kilpaurheilla", sanoo Muusa Makkonen. Kuva: Antti Varonen

Tanhuvaaran urheiluopistossa Savonlinnassa opiskeleva Muusa Makkonen, 18, noudattaa nuoren urheilijan ruokavaliota. Muusan mukaan oikeanlainen ravinto auttaa häntä sekä suorituksissa että vammojen ennaltaehkäisyssä.

Muusan laji on yleisurheilu. Hän syö päivässä kuusi ateriaa ja lisäksi usein pienen välipalan heti iltapäivätreenin jälkeen.

"Paljon kasviksia ja hedelmiä, riittävästi proteiineja ja hiilihydraatteja ja hyvälaatuista rasvaa. Pari lasillista kevytmaitoa ja paljon vettä päivässä", Muusa luettelee ruokavalionsa kokoonpanoa. "Ei mitään erikoisuuksia."

"Herkkuja syön pari kertaa kuukaudessa, kun tekee mieli. Kun ateriarytmi ja sisältö on kunnossa, ei edes tee mieli herkkuja."

Muusa tekee ruokansa usein itse ja välttää valmistuotteita. "Täysmehut ja proteiinijuomat sisältävät paljon sokeria, joten ne eivät kuulu ruokavaliooni."

Sekä sairauteen että elämäntapaan liittyvät erityisruokavaliot ovat yleistyneet 12–18-vuotiailla nuorilla. Tutkija Heli Parviainen teki Itä-Suomen yliopistossa lisensiaatintyön, josta käy ilmi, että jopa joka viides nuori noudattaa jotain erityisruokavaliota.

Parviainen on tuloksesta yllättynyt.

"Tampereen yliopisto on tehnyt tutkimusta Suomessa terveystapakyselyllä 40 vuotta. Sinä aikana sekä terapeuttiset että elämäntapaan liittyvät ruokavaliot ovat lisääntyneet selvästi."

Kotitalousopetuksessa nuoret saavat ravintotietoa, mutta myös some ja netti suorastaan lietsovat erilaisiin dieetteihin.

"Se on lisännyt halua kokeilla samoin kuin hyvinvoinnin kasvu. Nuorilla on mahdollisuus kokeilla, että jos en söiskään tuota, vaan söisin vain tätä."

Terapeuttisilla tarkoitetaan esimerkiksi diabetekseen, keliakiaan tai allergiaan liittyviä ruokavalioita. Elämäntapaan liittyviä ovat esimerkiksi laihduttaminen, vähähiilihydraattinen, urheilu- tai vegaaniruokavalio.

Tytöillä laihduttaminen oli tutkimuksen mukaan yleisin elämäntapaan liittyvä ruokavalio, kun taas pojilla yleisin erityisruokavalio liittyi urheiluun. Pojat esimerkiksi halusivat kasvattaa lihaksia ja lisätä painoaan. Laihduttaminen tuli vasta kakkosena.

"Yllättäen 16–18-vuotiailla tytöilläkin toiseksi yleisin oli urheiluun liittyvä ruokavalio. Kolmantena niin tytöillä kuin pojillakin oli kasvisruokavalio", Parviainen toteaa.

Terapeuttisista ruokavalioista yleisin oli laktoosi-intoleranssi, toisena tulivat allergioihin liittyvät ja kolmantena gluteeniton. Varsinkin tytöt noudattavat ruokavaliota tunnollisesti.

"Mielenkiintoinen muutos oli, että erityisesti 16–18-vuotiaat tytöt saattavat noudattaa monta eri ruokavaliota yhtä aikaa. Voi samanaikaisesti olla sekä kasvissyöjä että laihduttaa", Parviainen toteaa.

Tämä pitäisi tutkijan mukaan ottaa huomioon kouluterveydenhuollossa. Jos nuori sairastuu vaikkapa keliakiaan, häneltä pitäisi muistaa kysyä, noudattaako hän jotain muuta ruokavaliota. Ettei jouduta ojasta allikkoon, kun ruokavalio vinoutuu ja syntyy puutoksia.

Joskus nuorten ruokavaliokokeilut jäävät lyhytaikaisiksi. "Eräskin 17-vuotias sanoi, että olin neljä kuukautta vegaani, kun kaverikin oli, mutta se oli niin vaikeaa, että päätin lopettaa", Parviainen kuvailee.

Pitkäaikaisesta väärin koostetusta ruokavaliosta saattaa aiheutua vakaviakin haittoja.

"Nuori voi aika helposti lähteä omin päin kokeilemaan esimerkiksi kasvisruokavaliota. Mutta jos liha ja maitotuotteet jäävät kokonaan pois, kalsiumin, B12- ja D-vitamiinin saanti jää vähäiseksi. Täysipainoisen kasvisruokavalion koostamiseen tarvitaan osaamista."

Parviainen on huolissaan myös urheiluruokavalioista.

"Salilla kävijät haluavat lisätä lihasmassaa. Baletissa, kilpavoimistelussa ja kaunoluistelussa tähdätään kehon keveyteen ja esteettisyyteen, mikä voi altistaa syömishäiriöille. On todella haastavaa ja tärkeää koostaa nuoren kilpaurheilijan ruokavalio niin, että se tukee harjoittelua, mutta on täysipainoinen", Parviainen sanoo.

Netistä tulvivan ravitsemustiedon suhteen pitäisi olla tosi kriittinen, Parviainen korostaa.

"Niin nuoria kuin vanhempiakin tulisi kouluttaa terveydenlukutaitoon. Ennen lapset söivät, mitä vanhemmat opettivat ja tarjosivat. Nyt auktoriteetit ovat ihan muualla ja tieto imetään usein kritiikittömästi somesta. Ravitsemuskasvattajien pitäisi miettiä, miten kilpailla nuorten omien auktoriteettien rinnalla."

Yläkoulussa kaikki seiskaluokkalaiset saavat kotitalousopetusta, mutta Parviainen panostaisi myös ysiluokkalaisiin ja ammattikoululaisiin. Ysiluokkalaisista osa muuttaa kotoa ammattikouluun ensimmäistä kertaa omilleen. Siinä vaiheessa ruokatottumukset saattavat lähteä pahasti pieleen, jos nuorella ei ole tietoa hyvästä ravitsemuksesta.

"Kouluruokailu on myös osa ravitsemuskasvatusta. Siellä huomioidaan terapeuttiset ruokavaliot, mutta kouluruokailun tehtävä ei ole vastata ohimeneviin elämäntaparuokavalioihin. Kasvisruokaa on toki nykyisin hyvin saatavissa."

Omaa urheilijan ruokavaliotaan Muusa Makkonen pitää helppona toteuttaa. Kotona hän on oppinut hyvät ruokailutottumukset ja kouluruoka on hänestä myös perushyvää.

Lisäravinteisiin Muusa suhtautuu varovasti.

"Talvisin käytän D-vitamiinia ja heti treenin jälkeen energiaravintoainelisää, jos seuraavaan lämpimään ruokaan on liian pitkä aika. Lisä koostuu hiilihydraateista ja proteiineista, ja sen avulla varmistan palautumisen alkamisen ja kovina treenijaksoina riittävän energian saannin. Se ei korvaa mitään ateriaa."

Kasvisruoka on Muusasta todella hyvää, mutta hän ei voisi kuvitella itseään pelkkänä kasvissyöjänä.

"Erilaisista lihoista saan välttämättömiä ravintoaineita luonnollisesti. Kasvispainotteinen ruokavalio, joka sisältää sopivassa suhteessa lihaa, kuulostaa hyvältä."

Lisätietoa erikoisruokavalioista saat Ruokatieto.fi-sivustolta:

Kasvisruokavaliot

Erityisruokavaliot