Elintarvikkeiden hankintakriteerit uusiksi – kotimaisuuden sijaan voidaan vaatia esimerkiksi salmonellavapautta
Maa- ja metsätalousministeriö päivitti julkisten elintarvikehankintojen kriteerit tavoitteenaan edistää kestävää ruuantuotantoa ja kotimaisuutta.
Kotimaisuutta ei EU-säädösten mukaan voi asettaa julkisten hankintojen kriteeriksi. Kuva: Riitta MustonenJulkisilla hankinnoilla voidaan edistää vastuullista ruuantuotantoa, ja siksi mahdollisimman kannustavat hankintakriteerit ovat avainasemassa, toteaa ministeriön erityisasiantuntija Auli Väänänen tiedotteessa.
Edelliset kriteerit laadittiin vain kolme vuotta sitten, mutta ala on Väänäsen mukaan kehittynyt niin, että päivitys oli tarpeen.
Kaikille halutuille asioille ei pystytty vieläkään asettamaan vertailukelpoista ja todennettavaa kriteeriä. Tällainen on esimerkiksi hiilijalanjälki: yrityksillä on tuotteistaan laskelmia, mutta ne eivät ole vertailukelpoisia.
Myöskään kotimaisuutta ei voi EU:n hankintadirektiivin mukaan asettaa hankinnan perusteeksi.
"Sen sijaan meillä on paljon eläinten hyvinvointiin, elintarviketurvallisuuteen ja kasvinsuojeluun liittyviä tekijöitä, joita voidaan vertailla ja todentaa. Suomessa ei esimerkiksi käytetä antibiootteja kuin sairaiden eläinten hoitoon ja eläinlääkärin valvonnassa. Näitä kannattaa hankkijoiden nostaa esille kilpailutuksissa. Se on turvallista kuluttajille ja myös tuottajien oma etu ja hyvä kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla", kannustaa Väänänen.
Tiistaina Motiva julkisti verkkosivuillaan oppaan vastuullisiin elintarvikehankintoihin. Oppaaseen Luonnonvarakeskus on koonnut tutkimustietoa elintarvikkeiden keskeisistä ympäristövaikutuksista ja eläinten hyvinvointikysymyksistä. Lisäksi Reilun kaupan yhdistys koosti oppaaseen tietoa elintarviketuotannon sosiaalisesta vastuusta.
Tietopaketilla halutaan lisätä hankkijoiden ja esimerkiksi kuntapäättäjien osaamista ruuan vastuullisuuskysymyksissä.
"Valitettavasti tieto ei useinkaan ole yksiselitteistä. Eri tuotantotavoilla, kuten luomutuotannolla, on sekä hyviä että huonoja puolia", kommentoi Väänänen, mutta uskoo elintarvikkeiden tuotetietokorttien auttavan kokonaiskuvan luomisessa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
