Vain tumma leipäkö on terveellistä? Vanha ajatus joutaa romukoppaan, kuitataan Leipätiedotuksesta

Vaalea leipä voi olla yhtä terveellistä kuin tummakin, jos se on tehty kokojyväviljasta. Kuva: Kari Salonen

Leipien valinnassa on kaksi hyvää mittaria: kuitupitoisuus ja täysjyväisyys, Kaisa Mensonen opastaa tiedotteessa.

"Kaikilla kotimaisilla viljoilla on täysjyväisinä lähes samanlaiset ravintoarvot: paljon kuitua, kivennäisaineita, jonkin verran vitamiineja sekä antioksidantteja. Viljat ovat hyviä hiilihydraatin lähteitä, mutta erityisesti kasvisruokailijat saavat niistä myös proteiineja", Mensonen huomauttaa..

Viljat ovat myös vähärasvaisia, paitsi kaura, jonka rasva on hyvää kasvirasvaa.

Viime vuosiin asti täysjyväisyys tarkoitti useimmiten ruisleipää, koska täysjyvävehnästä tai -kaurasta ei ole osattu tehdä maukasta ja hyvin leipoutuvaa leipää.

Tilanne on muuttunut, sillä mylly- ja leipomoteollisuus ovat kehittäneet useita erilaisia kaura- ja täysjyvävehnäleipiä eli enää ei tarvitse tyytyä pelkästään ruisleipään, jos haluaa täysjyväistä.

"Eri viljoilla on omat erityisominaisuutensa, mutta voidaan sanoa, että kaikki täysjyvävilja on terveydelle hyväksi", Mensonen summaa.

Vehnäleivällä on suotta ollut huono maine, vaikka täysjyväisenä sillä on samat hyvät terveysvaikutukset kuin muillakin täysjyväviljoilla.

Vehnä on maailman merkittävin leipävilja: sitä viljellään eniten ja siinä on sitkoproteiineja, joiden avulla leivästä saa korkean ja kuohkean.

Ruisleipä on suomalaisten suosikki. Siitä suomalaiset saavat reippaasti ravintokuitua, koska meillä ruis jauhetaan pääosin täysjyväjauhoksi.

Suomalaiset syövät ruista eniten maailmassa, jopa 16 kiloa asukasta kohti vuodessa.

"Täysjyväruis on terveysvaikutuksiltaan erinomainen. Rukiilla on muiden viljojen lisäksi myös niin sanottu X-faktori, jolla tarkoitetaan kuidusta riippumattomia pienyhdisteitä, joita ei kaikkia vielä edes tunneta", Mensonen toteaa.

Ohraa käytetään Suomessa vähän leipäviljana.

Ohran terveellisyys riippuu jauhojen hionta-asteesta. Jos ohran ytimen leseet on hiottu kokonaan pois, tuote ei ole niin terveellinen kuin esimerkiksi täysjyvähiutaleet.

Ohra sisältää kauran tavoin beetaglukaania, jolla on kolesterolia alentava ja verensokeria tasaava vaikutus.

Kauraleipiä on viime aikoina tullut markkinoille useita, mikä on Mensosen mielestä hienoa, sillä täysjyväkaurassa on paljon liukoista beetaglukaania.

Lisäksi kauran kuiduissa on vain vähän fruktaaneja, minkä takia kaura sopii hyvin herkkävatsaisille. Fruktaani ei pilkkoudu paksusuolessa, vaan tuottaa kaasua ja aiheuttaa ilmavaivoja.

Käsitys vaalean leivän huonommuudesta johtuu Mensosen mukaan paljolti siitä, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vaalea leipä on ollut perinteisesti suomalaista vehnäleipää puhdistetumpaa ja siten ravitsemuksellisesti köyhempää.

"Tällaisen vähän kuitua sisältävän ydinvehnäjauhosta leivotun leivän voi jättää terveyden kannalta pois, mutta täysjyväistä ei kannata", Mensonen opastaa.

Kun valitset leipää, katso pakkausmerkintöjä. Tuote on runsaskuituinen, jos siinä on kuitua yli 6 grammaa 100 grammassa, ja kuitupitoinen, jos kuitua on vähintään 3 grammaa.

"Myös täysjyväpitoisuus ilmoitetaan paketissa. Pakkauksia pitää vain jaksaa tutkia tarkasti", Mensonen kannustaa.