Koirakin arvostaa kotiruokaa - tässä on nelijalkaisten raadin suosikki

Jackrusselinterrieri Seppo (vas.), suomenlapinkoira Siril (kesk.) ja siperianhusky Luna muodostivat arvovaltaisen tuomariston. Kuva: Sanne Katainen

Maksakarkeista 
koira saa A-vitamiinia. 

Nelijalkaisetkin arvostavat teollisten ruokien sijaan vaihteeksi kotona tehtyä. Kun tekee ruuan itse, tietää mitä koiralleen syöttää. Itse tehdyt herkut myös tulevat yleensä valmisruokia halvemmiksi.

Koirien oma keittiömestari Jarmo Österman julkaisi aiheesta hiljattain teoksen Koirakokin parhaat keksit ja herkut. Se on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle kirjalle Koirakokin parhaat reseptit.

Österman innostui koirille leipomisesta luettuaan koirankeksipakettien kyljistä niiden sisältöä. ”Lisäaineita oli enemmän kuin mitä halusin koirilleni syöttää. Kaikista ainesosista en saanut edes selvyyttä, ja hyvin harva hyllyjen koiraherkuista oli viljaton”, Österman kirjoittaa.

Kirjailijan koira Fio on allerginen veh­nälle. Useimmat reseptien kekseistä ovatkin gluteenittomia. Hän on myös valinnut mahdollisuuksien mukaan laktoosittoman vaihtoehdon, sillä monet koirat eivät siedä maitosokeria. Ohjeisiin ei ole lisätty sokeria tai suolaa.

Monessa reseptissä hyödynnetään erilaisia siemeniä ja mausteita. Koirat hyötyvät monipuolisesta ruokavaliosta, ja esimerkiksi valkosipulia käytetään luonnollisena kirppukarkottimena.

Kirjan reseptien laatua on vaikea arvioida ilman ammattilaisten apua. Siksi MT:n toimitus päätti leipoa koiraraadin testattavaksi neljä erilaista makupalaa. Testaajina toimivat Seppo, Luna ja Siril.

Itse leipominen osoittautui melko vaivattomaksi, joskin paistoajat oli ainakin yrttisarvien kohdalla arvioitu yläkanttiin. Puolen tunnin jälkeen sarvien pinta oli jo varsin tumma.

Maksakarkkien teossa keittiön puolestaan valtasi melko voimakas haju.

Reseptejä sovellettiin toimituksessa sen verran, että pääraaka-aine oli kotimainen: kala­palojen sardiinit korvattiin särjellä ja yrttisarvien raaka-aineena käytettiin kotimaista kauramurotaikinaa.

Testin tavoitteena oli, että leivotut herkut voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen. Koirien reaktioita oli tarkoitus arvioida kolmen tassun asteikolla: yhden tassun ateriaan koira tuskin koskisi, kahden tassun herkkua se maistelisi varovaisesti ja kolmen tassun eväät se hotkisi vauhdilla.

Koiraraati piti kuitenkin kaikista herkuista niin paljon, ettei mainittavia eroja saatu aikaan. Raati oli kenties liian kaikkiruokainen, sillä esimerkiksi Luna popsii yksin kotona ollessaan kynttilöitä ja huulirasvaa.

Jotta hajontaa saatiin syntymään, koirille annettiin lopuksi eteen lautanen, joka sisälsi palasen jokaista herkkua.

Raati oli valinnassaan yksimielinen: jokainen koira söi ensiksi maksakarkin. Kenties syynä oli sen muita voimakkaampi haju.

Jackrussellinterrieri Seppo hotki maksakarkkinsa liiankin vauhdikkaasti: se söi ne peräti kahteen kertaan oksennettuaan ensimmäisen kierroksen jälkeen takapihan nurmikolle.

Koirille leipominen onkin molemminpuolinen ilo: Lemmikki saa ruokavalioonsa vaihtelua ja keskinkertaista kotikokkia imartelee, kun leipomukset katoavat lautaselta vauhdikkaasti.

Raadin suosikki: 
maksakarkit

Ainekset

450 g jauhettua kotimaista naudanmaksaa

2 kananmunaa

3 dl täysjyväspelttijauhoa

3 rkl kasviöljyä

1 tl unikonsiemeniä

puolikas murskattu 
valko­sipulinkynsi

Ohje

Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Sekoita pilkottu maksa ja öljytilkka tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tahnaksi. Sekoita kulhossa huolellisesti jauhot, kananmuna vatkaten, valkosipuli ja maksatahna.

Jauhota sormesi ja pyöritä taikinasta palloja leivinpaperille. Voit myös käyttää silikonivuokamuotteja. Paista palloja 200-asteisessa uunissa noin 30 minuutin ajan. Jätä palat kovettumaan uuniin 1–2 tunniksi.

Lähde: Jarmo Österman: Koirakokin parhaat keksit ja herkut.