Silakan syönti on ekoteko – suosio on silti romahtanut

Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa, nyt enää 3,5–4 miljoonaa kiloa. Kuva: Junnu Lusa

Silakan maine kärsi kovasti, kun Evira kehotti lapsia, nuoria ja hedelmällisessä iässä olevia naisia rajoittamaan silakan syöntiä vain pariin kertaan kuukaudessa. Rajoitus koski isoa, perkaamatonta yli 17 senttiä pitkää silakkaa. Rajoituksen syynä olivat isoon kalaan kertyneet dioksiini- ja PCB-pitoisuudet.

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtajan Vesa Karttusen mukaan tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että silakan dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla ja ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienemmät.

"Nyt on korkea aika muuttaa trendiä, ja alkaa käyttää enemmän terveellistä lähikalaa. Silakan syönti on ekoteko", Karttunen kannustaa.

Ekoteoksi silakan syönnin tekee se, että kalansaaliin mukana merestä poistuu merkittävä määrä ravinteita. Silakan- ja kilohailisaaliiden mukana poistuu vuosittain satoja tonneja fosforia Itämerestä.

Tänään sunnuntaina Helsingin kauppatorilla alkoivat silakkamarkkinat, missä kalastajat myyvät silakkaa ja kilohailia suoraan kuluttajalle. Markkinoille on tulossa 30 kalastajaa, joista 15 on paikalla omalla veneellä.

Stadin Silakkamarkkinoilla on pitkä perinne. Niitä on järjestetty vuodesta 1743 lähtien. Markkinat jatkuvat lauantaihin 13.10. saakka.

Lue myös:

Tutkimus vahvistaa: Luonnonkalojen syöntiä ei tarvitse pelätä – joidenkin ympäristömyrkkyjen pitoisuudet jopa puolittuneet 2000-luvulla

Stadin Silakkamarkkinoiden koko ohjelma