Lukijalta: Kouluruokapöytiin pitää saada tungos – unohdetaan ideologia kouluruokailussa
Lasten toive maistuvasta perusruuasta ohitetaan lukemalla yksipuolisen vakavasti ravintotaulukkoja, euroja tai kuvittelemalla, että kouluruuan sisällöillä olisi suurempia vaikutuksia ilmastotekoihin tulevaisuudessa, kirjoittaa Mira Nieminen.
Kouluruokaa linjastolla. Kuvituskuva. Kuva: PAsi LeinoKouluruokailu on vuosikymmenten ajan ollut vakiintunut ja tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Lasten päivittäinen lämmin ja monipuolinen ateria on kansainvälisestikin erikoisuus, josta on syytä pitää kiinni.
Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä. Kouluruoka korvataan hakemalla lähikaupoista paistotuotteita, makeisia, energiajuomia tai mehuja.
On varmasti monia syitä, miksi kouluruoka ei maistu. Yksi syy syömättömyyteen on koulun tarjoaman ruuan muutokset, joilla ohjataan aikuisten maailmasta käsin liian terveyspainotteisesti tai ideologisesti ilmastoa huomioiviin ruokiin. Lasten toive maistuvasta perusruuasta ohitetaan lukemalla yksipuolisen vakavasti ravintotaulukkoja, euroja tai kuvittelemalla, että kouluruuan sisällöillä olisi suurempia vaikutuksia ilmastotekoihin tulevaisuudessa.
Kouluissa syödään niinä päivinä enemmän, kun tarjotaan maistuvaa arkiruokaa kuten makaronilaatikkoa, uunimakkaraa ja kalapuikkoja. Ilmaston kannalta negatiivinen ruokahävikki syntyy kasvisruokapäivinä.
Yksi syy keskittymisvaikeuksiin ja levottomuuksiin kouluissa on vähäinen ruoka arjessa.
Asia on muutettavissa siten, että valmistamme tavanomaisia ruokia ja tarjoamme rasvattomien tuotteiden ohella maukkaampia ja proteiinipitoisempia vaihtoehtoja. Ilmasto huomioidaan tarjoamalla lähiruokaa monipuolisesti niin liha-, kala-, kana- tai kasvisvaihtoehdoilla tai lisukkeilla erikseen.
Jokainen menetetty annos on pois kasvusta ja kehittymisestä eikä siihen ole varaa, sillä koulupäivien sisältö on muuttunut yhä vaativammaksi. Siinä koko keho tarvitsee oikeanlaatuista energiaa.
Moni lapsi ja nuori myös urheilee tavoitteellisesti ja opiskelupäivät ovat pitkiä. Kouluruoka on silloin tärkeässä roolissa osana ravintoa päivän aikana eikä siinä pitäisi olla rajoitteita esimerkiksi kappalemäärien suhteen.
Kouluruokapöytiin pitää saada tungos. Kuullaan lapsia ja nuoria, eikä taistella ideologioiden puolesta.
Mira Nieminen
kansaedustaja (ps.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
