
Tietyt osat broilerista eivät kelpaa kuluttajille meillä, Etelä-Koreaan niiden vienti käy kuumana
Suomalaisen siipikarjanlihan kysyntä Koreassa on jopa ylittänyt tuotantokapasiteetin viennin ensimmäisenä vuotena.
Suomi ja suomalainen siipikarjanliha näkyvät Etelä-Korean Daegussa pidettävillä Chimac-ruokamessuilla. Kuva: Ninios ThimjosSuomalainen siipikarjaliha on päässyt elo-syyskuun vaihteessa paraatipaikalle Etelä-Korean Daegussa pidettävillä ruokamessuilla. Kanaan ja olueen keskittyvä kolmipäiväinen tapahtuma esittelee siipikarjatuotteita kotimaansa lisäksi poikkeuksellisesti myös Suomesta.
Kymmenen vuoden ajan pidetyt nelipäiväiset messut toivat viime vuonna paikalle miljoona kuluttajaa.
Korean markkinoille pääsy on harvinaista. Vientilupa on ollut vuosien työn takana – asiaa on hoitanut Soulin lähetystön maatalousattasea Juhani Vuento.
”Edellisvuonna saatiin siipikarjan vientilupa, joten päätettiin osallistua ja jalkautua kansan keskelle HKScanin ja Atrian kanssa.”
”Koreassa arvostetaan korkealle hyvää laatua ja eläinten terveyttä.” Juhani Vuento
Vienti saatiin käyntiin vuoden 2022 alkupuolella, ja volyymi ensimmäisen vuoden aikana on ollut muutama miljoona kiloa. Tälle vuodelle on kovat odotukset, ja esimerkiksi kananjalkojen hintataso on hyvä. Suomessa ne taas eivät mene kehuttavasti kaupaksi.
”Viennin aloituksen määrä on poikkeuksellisen suurta täkäläisittäin. Erityisesti tänne tulee kananvarpaita, siipiä ja koipia. Koreassa arvostetaan korkealle hyvää laatua ja eläinten terveyttä”, Vuento kertoo suoraan messuilta.
”Täkäläisiä kiinnostaa, miltä maistuu suomalainen siipikarja. Olemme samalla ainoa ulkomaa messuilla. Suomen Korean suurlähettiläs oli avaamassa tapahtumaa.”
Daegun varapormestari Chin Ki-Hoon (kesk.) vieraili Suomen näyttelypisteellä. Vasemmalla MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg. Kuva: Ninios ThimjosMarkkinointipäällikkö Phuong Siljamäki Atrian viennistä sanoo viennin käynnistyneen yrityksensä osalta hyvin.
”Vuoden aikana volyymi kanassa on ollut noin 800 000 kiloa. Enemmänkin olisi kysyntää, joten Nurmon tehtaan laajennuksen valmistuminen lisännee määriä jatkossa. Enimmäkseen on viety kananvarpaita”, Siljamäki sanoo.
”Täällä arvostetaan samoja asioita kuin meillä: vakaata ja pitkäjänteistä liiketoimintaa vakituisten kumppanien kanssa.”
”Kyseiset kananosat menisivät muuten jätteeksi, joten näin saadaan samalla kestävää liiketoimintaa.” Phuong Siljamäki
Koreassa korkea laatu on ehdoton vaatimus. Siljamäen mukaan Atrian prosessit ovat kunnossa, eikä tullista tai asiakkailta ole kuulunut valituksia.
”Se vaatii tosi paljon töitä, eikä vaatimukset alittavaa tavaraa lähetetä. Suomesta tuote-erät lähtevät pakasteina laivakontteihin noin kahden kuukauden matkalle, kunnes tulevat perille.”
Tavaran lähettäminen toiselle puolelle maailmaa on Siljamäen mukaan hiilijalanjäljeltään yllättävän pieni. Kanan elämän alkupäässä syntyviä päästöjä on hänen mukaansa saatu 50 prosenttia pienemmäksi kuin monessa muussa maassa.
”Kyseiset kananosat menisivät muuten jätteeksi, joten näin saadaan samalla kestävää liiketoimintaa. Hyötykäyttö tuppaa usein unohtumaan näissä yhteyksissä.”
”Yhteistyökumppaneiden kanssa ollaan iloisia, että saadaan arvokasta näkyvyyttä suomalaiselle kanalle Koreassa.”
Atrian asiakkaat ovat maahantuontiyrityksiä ja ravintolatukkureita, joiden kautta on myyntiä myös loppukuluttajille asti.
MTK on kansainvälisen kaupan johtajan Ninios Thimjosin mukaan tyytyväinen siipikarjanlihan saamasta näkyvyydestä. Tilannetta korostaa se, että tarjolla on ainoastaan paikallista ja poikkeuksellisesti vain suomalaista siipikarjanlihaa.
”Se on valtava kunnianosoitus. Lisäksi ständimme on keskeisellä paikalla, mikä on myös poikkeuksellista.”
Myös Atrian ja HKScanin sekä MTK:n yhteisbrändi pohjoiselle siipikarjalihalle, Nordic Poultry (NoPo), ollut esillä mediassa ja festivaaleilla.
- Osaston luetuimmat





