Onko sinulla korvasienikammo? Näillä vinkeillä muutat myrkyllisen herkulliseksi

Korvasieniä etsivän kannattaa tarkkailla ojanpientareita. Nuoret yksilöt voivat olla vaalean ruskeita. Kuva: Riitta Mustonen

Korvasienet sisältävät tappavan hengenvaarallista gyromitriini-nimistä solumyrkkyä eikä niitä missään nimessä pidä käyttää sellaisenaan.

"Sienet on aina keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä", opastaa sieniasiantuntija Lasse Kosonen. Hän korostaa, että kyse ei ole ryöppäämisestä, vaan sieniä pitää keittää avonaisessa kattilassa kahteen kertaan vähintään viisi minuuttia kerrallaan ja välillä ja lopuksi huuhdella hyvin. Jos sieniä on yksi osa, vettä tulee olla kolme osaa. Eli litra sieniä vaatii vähintään kolme litraa vettä.

Samalla on huolehdittava hyvästä tuuletuksesta, sillä joillekin herkille ihmisille myös sienten höyryt aiheuttavat huonon olon. "Ei ole kiva voida pahoin kattilan ääressä. Mutta ei höyryihin kukaan ole kuollut", Kosonen vakuuttaa.

Kunnon keittäminenkään ei poista sienten myrkkyjä ihan kokonaan. Siksi Kosonenkin välttää syömästä korvasieniaterioita useana päivänä peräkkäin. Korvasieniä ei suositella pienille lapsille, raskaana oleville tai imettäville.

Kososen tiedon mukaan korvasienien syömiseen on 1900-luvun alusta lähtien kuollut neljä lasta.

Korvasieniä nousee jopa metsäisen soratien pinnasta. Pienet pilkut sienen pinnalla ovat siitepölyä. Kuva: Riitta Mustonen

Tämä kevät vaikuttaa Kososen mielestä melko hyvältä korvasienten suhteen.

"Jotkut ovat Tampereen seudulla löytäneet korvasieniä korikaupalla, ja Facebookin keskusteluryhmissä kuvia näkyy myös runsaasti", Kosonen toteaa. Hän on Tampereen sieniseuran varapuheenjohtaja ja sienikirjailija.

Kosonen oli viime maanantaina työtehtävissä Kärsämäellä, ja siellä hän ei ollut nähnyt vielä yhtäkään korvasientä. Korvasieniä kasvaa kuitenkin koko Suomessa – paras satokausi Etelä-Suomessa on keväällä toukokuussa ja Lapissa se jatkuu vielä kesäkuunkin.

Korvasieniä löytyy parhaiten sieltä, missä maa on rikottu: hakkuuaukeilta, traktorin uralta metsäautotiellä, hirvensorkan jäljestä. Hakkuuaukealle kannattaa mennä katsomaan pari vuotta hakkuun jälkeen, josko sieniä olisi noussut. Satoaika kestää muutaman vuoden, kunnes kasvu taantuu.

Korvasienten väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan. Toukkia sieniin ei juurikaan tule, mutta etanoita saattaa löytyä. Kuva: Riitta Mustonen

Kun sienisadon tuo kotiin, sienet kannattaa upottaa veteen, niin roskat irtoavat. Harjatessa sieni helposti murtuu, Kosonen tietää.

Jos korvasieniä löytää paljon, osa sadosta kannattaa kuivattaa. Kuivatut sienet säilyvät hyvin, mutta kun ne käyttää, ne pitää muistaa keittää kunnolla kahteen kertaan samaan tapaan kuin tuoreet sienet.

Suurin Kososen keräämä korvasienisaalis on painanut neljä kiloa ja kookkain yksilö oli pienen jalkapallon kokoinen möykyrä. Kososen mielestä korvasieni on yhtä hyvä, olipa sieni iso tai pieni, sillä korvasieni ei hanakasti toukkaannu. Etanoita sen onkaloista sen sijaan saattaa löytyä.

"Korvasieni on melkein paras sieni, minkä tiedän, kunhan sen käsittelee kunnolla. Opin vasta korvasienten avulla syömään sieniä."

Kun Kosonen oli vasta koululainen, hän inhosi sieniä. Kunnes kerran söi äidin tekemää muhennosta. "Mitä tää on, kun tää on näin hyvää?" hän kysyi. "Nää on niitä sieniä, mitä sää oot aina inhonnu", äiti vastasi.

Lue myös:

Tiesitkö, että korvasieniä voi kasvattaa jätepaperiviljelmällä? Katso video!

Sienet terveellisempiä kuin luultiinkaan – tukevat vastustuskykyä ja saattavat ehkäistä syöpää