Professori vaatii tarjouksia kala- ja kasvisruuille: ”Kaupan valintaympäristö voi tuupata asenteita teoiksi”
Tuoreen tutkimuksen mukaan pienituloiset ostavat ilmastoystävällisemmin. S-ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitteena on, että kaupparyhmässä myydystä ruoasta 65 prosenttia on kasvipohjaista vuonna 2030.
Reitti punaisesta lihasta kohti muita proteiininlähteitä käy ensisijaisesti siipikarjaa, sitten kalaa ja lopuksi kasvisperäisiä tuotteita suosien, tutkimus kertoo. Kuva: Jaana KankaanpääPunaisen lihan suosio suomalaisten lautasilla on yhä vankka, tiedottaa SOK.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset valitsevat lautaselleen proteiininlähteeksi ensisijaisesti punaista lihaa, mutta eivät ole kuitenkaan jakautuneet jyrkästi lihansyöjiin ja kasvissyöjiin, Helsingin yliopisto kertoo tiedotteessa.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard-tutkimuksessa seurattiin lähes 30 000 S-ryhmän asiakasomistajan ostotietoja kahden vuoden ajan 2016–2018.
S-ryhmä tarjoaa yliopiston tutkimusta varten dataa asiakasomistajien suostumuksella. Yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ei ole kyse tutkimuksen rahoittamisesta tai taloudellisesta tukemisesta, tiedotteessa todetaan.
S-ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitteena on, että kaupparyhmässä myydystä ruoasta 65 prosenttia on kasvipohjaista vuonna 2030.
Viime vuonna kasvipohjaisen ruuan osuus myynnistä oli 59 prosenttia, SOK:n viestinnästä kerrotaan.
Murros suomalaisten ruokakasseissa on SOK:n mukaan saanut vauhtia aineiston keräämisen jälkeen.
S-ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitteena on, että kaupparyhmässä myydystä ruoasta 65 prosenttia on kasvipohjaista vuonna 2030.
S-ryhmän tilastojen mukaan kuluneen viiden vuoden aikana vegemakkaroiden ja - leikkeleiden myynti on kasvanut 260 prosenttia ja kasvipohjaisten jäätelöiden 265 prosenttia. Kaura- ja soijamaitojen myynti on kasvanut 198 prosenttia.
Kasvipohjaisten valmisruokien, joissa on kasviproteiineja, myynti kasvoi viidessä vuodessa 55 prosenttia.
Myyntijohtaja Antti Oksa S-ryhmän marketkaupasta kertoo, että kasvipohjaiset tuotteet ovat vakiinnuttaneet asemansa.
”Vegeproteiinien alkuhypen hurjia kasvukäyriä emme enää näe, mutta kysyntä kehittyy tasaiseen tahtiin. Se kertoo siitä, että kasvipohjaisista tuotteista on tullut arkisempi osa suomalaisten ruokavaliota.”
Lihatuotteissa siipikarjan menekki kasvaa ja punaisen lihan kulutuksessa on Oksan mukaan asteittaisen vähenemisen merkkejä.
”Kaikissa kuluttajaryhmissä oli pääosin positiivinen asenne punaisen lihan kulutuksen vähentämiseen ja kalan käytön lisäämiseen riippumatta nykyhetken ruokavalinnoista”, toteaa biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen Tampereen yliopistolta.
”Yli kaksi kolmasosaa kuluttajista valitsee ostoskoriinsa muitakin proteiinilähteitä kuin punaista lihaa.”
Yli kaksi kolmasosaa kuluttajista valitsee ostoskoriinsa muitakin proteiinilähteitä kuin punaista lihaa.
LoCard-tutkimuksen yllättävä tulos oli, että taloudellisesti kaikkein tiukimmilla olevien kotitalouksien ruokavalinnat olivat muita tuloluokkia kestävämpiä, Helsingin yliopiston tiedotteessa kerrotaan. Tämä ei selittynyt muilla taustatekijöillä.
Ostokoreihin päätyneiden kasvisruokien keskihinta oli matalampi kuin muiden proteiinilähteiden. Kalan keskimääräinen hinta oli proteiinilähteistä korkein. Punaista lihaa suosivat valitsivat kaikista proteiininlähteiden ryhmistä keskimääräistä halvempia tuotteita.
Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistolta haastaa elintarvikealan toimijoita.
”Yleisimmin ostettujen punaisten lihojen ja kotimaisten kalatuotteiden hintaeron pienentäminen voisi entisestään vauhdittaa askeleita kohti terveellisempää ja ilmastoystävällisempää ruokavaliota”, Erkkola sanoo tiedotteessa.
”Kaupan valintaympäristö voi tuupata asenteita teoiksi myös kohdentamalla tarjouksia kala- ja kasvisruokiin sekä sijoittamalla suositeltavat valinnat näkyvästi tarjolle.”
Lue myös:
Edit. Lisätty tieto viime vuoden kasvipohjaisen ruuan myynnistä 17.6.22 klo 15.08
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
