Kotimaisen kasviproteiinin puuttuminen on haaste Nyhtökauran tuotannolle: Soija vei valkuaismarkkinat

Tuontisoija on jyrännyt pitkään proteiinipitoisissa kasvisruuissa ja rehupuolella. Nyt soija on saanut kotimaisia haastajia ja vaihtoehtoihin panostetaan sekä pelloilla, että prosessoinnissa. Kuva: Satu Lehtonen

Kasvipohjaiset proteiininlähteet kasvattavat suosiotaan.

Yksi kompastuskivi Suomessa nousseessa buumissa on: kotimaisen kasviproteiinin puute.

Nyhtökauran herne-, papu- ja kauraproteiini tuodaan ulkomailta. Myös härkäpaputuote Härkiksessä oleva herneproteiini tuodaan, vaikka itse härkäpapu onkin kotimaista.

"Proteiinifraktiot ja mausteet tulevat muualta, koska niitä ei saa Suomesta", tuotetta valmistavan Gold & Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen kertoo.

Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Pekka Heikkilän mukaan kotimaista tuotantoa varten tarvittaisiin sekä lisää viljelyä, että prosessointia.

"Harmittaa, ettei kotimaista tarjontaa ole. Jos perusraaka-aine onkin tuontitavaraa, voitaisiin se edes prosessoida täällä. Se edellyttää kuitenkin kehitystä ja investointeja."

Soija on halpana ja rehuksi hyvin soveltuvana tuontiraaka-aineena painanut pitkään alas kotimaisten palkokasvien markkinoita.

Merkit kasvusta ovat kuitenkin lupaavia: Kotimaisesta härkäpavusta odotetaan historian suurinta satoa. Myös hernettä on tänä vuonna tulossa runsaasti, 33 miljoonaa kiloa.

Kasviproteiineista Suomessa tuotetaan ainakin perunaproteiinia ja soijaproteiinia.

"Perunaproteiini on erittäin hyvälaatuinen, mutta maussa on ollut vaihteluja. Prosessia on kuitenkin kehitetty", Heikkilä mainitsee.

Perunaproteiinia tuottaa Finnamyl ja soijaproteiinia Uudessakaupungissa sijaitseva Nordic Soya Oy. Nordic Soya suunnittelee myös härkäpavun jalostusta proteiinipitoiseksi konsentraatiksi – jos soijapapuun käytetty prosessointimenetelmä vain puree härkäpapuunkin. Menetelmän testaus on vielä kesken, joten hanke on suunnitelman asteella.

Yritys on painottunut rehupuolelle, mutta kaupallinen johtaja Risto Uusitalo ei sulje pois härkäpavusta jalostetun proteiinin elintarvikekäyttöä.

"Suhteellisen pienillä investoinneilla voisimme tarjota elintarvikelaatuakin. Se ei ole isosta asiasta kiinni."

Myös tutkimuksessa on panostettu kasviproteiinien kehitykseen.

Suomen Akatemialta kuuden miljoonan euron rahoituksen saanut Scenoprot-hanke tähtää kotimaisen valkuaisen tarjonnan kasvattamiseen. Kuusi vuotta kestävässä hankkeessa on tarkoitus kasvattaa Suomen valkuaisomavaraisuutta sekä rehu- että elintarvikepuolella.

"Toivottavasti kotimaista tarjontaa pystytään lisäämään. Vaikka kotimainen markkina on kapea, jalostetusta kasviproteiinista olisi myös vientituotteeksi", Heikkilä toteaa.

Lue lisää:

MT 2.9.: Suomalaisinnovaatio Nyhtökaurassa vain reilu kymmenes kotimaista kauraa, härkäpapu ja herne ulkomaista