Lihansyönti ei ole vähentynyt, vaikka kolmannes välttää punaista lihaa

Suosituimmat kotiruuat ovat vaihdelleet. Kärjessä on nyt broileri. Kuva: Jukka Pasonen

Vähärasvaisen ja vähäsuolaisen ruokavalion suosio on laskenut. Kuva: Jukka Pasonen

Ravitsemusuutisten vaikutus on näkynyt muun muassa munakkaan suosiossa. Kuva: Jaana Kankaanpää

TNS Kantar on tutkinut suomalaisten ruokavalioita ja ruuan kulutusta. Tutkimusten mukaan kolme neljästä sanoo syövänsä lihaa hyvällä omallatunnolla ja pitää lihaa hyvänä ja terveellisenä ruokana.

Tämä näkyy myös kulutustilastoissa. Viime vuonna suomalaiset söivät lihaa enemmän kuin koskaan.

Kuitenkin koko aikuisväestöstä kolmannes sanoo välttävänsä punaisen lihan syöntiä ekologisista ja eettisistä syistä. Niin sanotuista food runnereista eli ruuan edellä­kävijöistä peräti puolet sanoo näin.

Sanat ja teot eivät ole sama asia. Lihasta kokonaan kieltäytyviä on kahdeksan prosenttia. Määrä on kasvanut hieman, sillä vuonna 2011 heitä oli viisi prosenttia.

”Lihankulutukseen ei vaikuta paljon, jos ennestään lihaa vähän syövä muuttuu kokonaan kasvissyöjäksi. Lihaa paljon eli usean kerran viikossa syöviä on yhä liki­ 80 ­prosenttia”, selventää tutkimuspäällikkö Pasi Saarni­vaara TNS Kantarista.

Julkisessa keskustelussa lihansyönnin välttäminen nähdään yksilön isona ilmastotekona. Kuitenkin suomalaiset syövät punaista lihaa keskimäärin vain hieman yli suositusten eli noin 520 grammaa viikossa. Suositus on 500 grammaa.

”Ravitsemussuosituksissa on otettu huomioon myös ilmasto. Miehet syövät vähän yli suosituksen, naiset suositusten mukaan”, täydentää Lihatiedotuksen toiminnan­johtaja Riitta Stirkkinen.

Suosituimpien kotiruokien listalla on yhä monta liharuokaa. Tosin liha on vaalentunut. Broilerikastike on ponnahtanut kärkeen, kun sitä ei aiemmin mainittu 15 suosituimman listalla. Jauhelihakastike on kolmantena ja pihvi tai leike viidentenä.

Pitkään kärkisijaa pitäneet lihapullat ovat pudonneet kahdeksanneksi.

Ravitsemusuutisten vaikutus näkyy ruokasuosikki­listalla. Kun munia alettiin pitää kolesterolipommina, munakas putosi kymmenen kärjestä kokonaan pois 1990-­luvulla. Kun munien maine korjaantui, munakas on noussut neljänneksi suosituimmaksi.

Atrian vientijohtaja Esa Mäki pitää hyvänä, että perinteiset ruuat ovat säilyttäneet asemansa ja niissä monissa on lihaa. Myös hampurilaisbuumi on nostanut lihan kulutusta.

”Vaikka ilmapiiri on osin punaisen lihan vastainen, luvut kertovat, että liha on säilyttänyt vahvan asemansa”, Mäki toteaa.

Kasvisruuan käyttöä sanoo lisänneensä joka kolmas suomalainen. Heistä 70 prosenttia syö enemmän kasviksia aterioilla ja 34 prosenttia syö välillä pelkkää kasvisruokaa. 35 prosenttia pyrkii korvaamaan liharuokia kasvisruuilla.

TNS Kantar on tutkinut myös, miten lihankorvikkeet, kuten nyhtökaura ja härkis, ovat yleistyneet.

Syksyllä 2016 nyhtökauraa oli kokeillut joka kymmenes. Vajaa kolmannes sanoi, että aikoo käyttää sitä ainakin kerran kuukaudessa.

Tänä syksynä nyhtistä oli kokeillut lähes puolet, mutta alle neljännes aikoi käyttää sitä kuukausittain.

”Jo 95 prosenttia tietää nyhtökauran, mutta vähän yli puolet ei ole edes maistanut sitä”, Saarnivaara toteaa.

Ruokatarjoilujen järjestäjät kysyvät nykyisin lähes aina erikoisruokavalioista, sillä suomalaisilla tuntuu olevan niitä erityisen paljon. Jopa kolmasosa sanoo noudattavansa erikoisruokavaliota.

Yleisin erikoisruokavalio on laktoositon tai vähä­laktoosinen. Sitä noudattaa vajaa viidennes.

Vähärasvaisen ruokavalion suosio on hiipunut, sillä 1990-luvun lopussa jopa 30 prosenttia sanoi noudattavansa sitä, mutta nyt enää alle kymmenen prosenttia.

Myös suolaton tai vähäsuolainen ruokavalio on harvinaistunut 15 prosenttiin.

Kasvisruokavalion noudattajien määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan eli noin kuudessa prosentissa. Gluteenittoman ruokavalion noudattajia on tullut lisää, heitä on nelisen prosenttia.

Korkeaproteiinista ruokavaliota noudattaa noin kolme prosenttia. Heistä suuri osa on nuoria miehiä.

Kokonaan vegaanien määrä on pysynyt parissa prosentissa. He ovat tyypillisesti nuoria naisia tai yli 55-vuotiaita naisia.

Vajaa puolet sanoo olevansa itse paras asiantuntija omassa ravitsemuksessaan.