
Herkkävatsainenkin voi herkutella – keittokirja opastaa miten
Kaikki maistui ei miltään tai aika pahalta, kun ruokavaliosta oli karsittu "Ei sallitut aineet". Piti kehittää oma keittokirja.
Elina Ovaskainen (keskellä) ja Minna Kinnari (oik.) saivat idean keittokirjasta, kun Siiri Kinnarin ruokavaliota jouduttiin rajoittamaan rajusti.Minna Kinnarin tyttärellä Siirillä oli aiemmin todettu keliakia ja nyt hänellä oli diagnosoitu myös ärtyneen suolen oireyhtymä. Perhe sai ravitsemusterapeutilta listoja, mitä saa syödä ja mitä ei.
"Meillä oli ongelma. Kaikki ruoka maistui joko ei miltään tai pahalta. Tarvitsimme apua, ja keksin kollegani Elinan, joka on kotitalousopettaja", kertoo Minna Kinnari.
Elina Ovaskainen innostui, ja naisille syntyi ajatus tehdä aiheesta keittokirja.
"Suomessa on arvioilta 500 000 herkkävatsaista ja heillä kaikilla perheet. Ohjeista hyötyisi moni", naiset miettivät.
Ovaskaisen ensimmäinen haaste oli lista aineista, joita ei saa käyttää.
"Olen suuri kotimaisen viljan ystävä. Tuli heti ahdistus, kun keliaakikolta ruis, ohra ja vehnä on ehdottomasti kielletty."
Ovaskainen halusi kirjaan ohjeita ruuista, joita kaikki syövät: makaronilaatikkoa, pitsaa, lihapullia. Niihin on käytetty gluteenittomia raaka-aineita ja jätetty esimerkiksi sipuli pois, sillä se aiheuttaa monille vatsaoireita.
"Halusin ohjeisiin myös suomalaista kalaa. Tonnikala ei ole vaihtoehto", Ovaskainen linjaa.
Keittokirjan ohjeissa ei myöskään ole maitotuotteita ja punaista lihaa. "Koska ne eivät sovi Siirille. Joillekin ne sopivat, ja toki niitä voi silloin käyttää", Ovaskainen opastaa.
Kirjassa on 60 helppoa arkiruokareseptiä, joiden raaka-aineet löytyvät pääasiassa lähimarketista.
Minna Kinnari sanoo, että uusien reseptien myötä kokkaamiseen on palannut ilo. "Enää ei ahdista mennä ruokakauppaan."
Siiri Kinnarista hauskinta on, että nyt kotona saa taas hyvää ruokaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

