Ristiriitaiset ruokaviestit hämmentävät kuluttajaa: Onko viinissä oleva glyfosaatti vaarallista vai ei?
Onko viini vaarallista, jos riski toteutuu vasta tuhansia pullollisia päivässä juomalla?
Ketä uskoa, ketä ei? Kuluttaja luovii keskellä ristiriitaista ruokaviestintää. Kuva: Terhi Pape-MustonenRuuan turvallisuus on Euroopassa hyvällä tolalla. Kuluttaja ei sitä kuitenkaan välttämättä tiedosta, sillä hän on ristiriitaisen ruokaviestinnän kohteena.
Helsingin yliopiston professori Marina Heinonen kertoi ruuan turvallisuuteen liittyvistä asioista Tieteen päivillä Helsingissä perjantaina.
Hän nosti esimerkiksi kaksi viiniin ja glyfosaattiin liittyvää nettikirjoitusta.
Safkatutka-sivusto kertoi viime vuoden alussa, että kalifornialaisissa viinessä, jopa luomuviinissä, on torjunta-aine glyfosaatin jäämiä.
"Jos tätä kanavaa lähtee uskomaan, viini jää juomatta", Heinonen totesi.
Seuraavaksi hän esitteli kuulijoille lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuutin blogikirjoituksen.
"Voimme laskea, että päästäksemme glyfosaatin turvarajalle, tulisi 70 kilon painoisen aikuisen nauttia tuota 'saastunutta' punaviiniä 2 333 pullollista päivässä, joka ainoa päivä", Knuuti kirjoittaa.
"On aivan varmaa, että tuo määrä viiniä sisältää satoja muita kemikaaleja tappavina annoksina, vaikka alkoholi poistettaisiin", hän jatkaa.
Heinosen resepti turvalliseen syömiseen on seuraava: Syö monipuolisesti, suosi kotimaista, muista ettei luontainen ole välttämättä sama asia kuin turvallinen äläkä usko humpuukia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
