Grüne Woche on messumaraton – kymmenen päivää kysyy kuntoa

Grüne Wochella on tungosta varsinkin viikonloppuina. Kuva: Riitta Mustonen

Suomella on käytössään toisen kerroksen halli numero 10. Kuva: Jukka Pasonen

Messualueella suunnistetaan joka kulmauksessa näkyvien karttojen avulla. Kuva: Jukka Pasonen

Berliinin Vihreä viikko sai alkunsa ja nimensä vuonna 1926 siitä, että Saksan maataloustuottajat kutsuttiin pitämään näyttelyä Berliinissä – vihreys tuli viljelijöiden ja metsäomistajien käyttämistä vihreistä loden-takeista.

Nyt messuja kansoittaa kirjava joukko: kävijöitä on yli 400 000, näytteilleasettajia vajaat parituhatta ja eri maita edustettuna yli 60.

Messuilla saa hyvän käsityksen siitä, mitkä ovat eri maiden ruokaerikoisuudet. Siinä missä Italian ja Ranskan halleissa tuoksuvat juustot ja viinit ja saksalaiset tarjoavat olutta ja makkaraa, niin Baltian maat maistattavat marjoja ja hunajaa ja Venäjän osastolla otetaan suolakalaa snapsien kera.

Grüne Woche on myös iso puutarha-, erä-, lemmikkieläin-, keittiö- ja metsänäyttely. Luomulle on oma hallinsa ja esillä on jopa saunoja ja kylpytynnyreitä.

Maatalousosastoilla pääsee ihailemaan kauniisti letitettyjä hevosenharjoja ja kiiltäviä lehmänselkiä tai kiipeämään puimurin puikkoihin.

Myös maatalousalan päättäjät ovat löytäneet Vihreän viikon. Messujen yhteydessä järjestetään yli kolmesataa seminaaria, konferenssia ja kokousta.

Grüne Wochea kutsutaankin maatalousalan Davosiksi, sillä sen aikana eri maiden maatalousministerit kokoontuvat yhteen puimaan ajankohtaisia asioita. Yhteensä Berliiniin odotetaan noin kahtasataa ministeriä tai valtiosihteeriä.

Medianäkyvyyskin on melkoinen, sillä vuosittain nelisentuhatta toimittajaa ympäri maailmaa raportoi messuista.

Grüne Woche eli Vihreä viikko

Berliinissä 18.–27.1.2019.

Kumppanuusmaa 2019 on Suomi.

Yli 400 000 kävijää, yli 11 hehtaaria näyttelyalaa.

Edustettuna yli 60 maata.