Ennen diabeetikko punnitsi ruokansa keittiövaa'alla ja vältteli sokeria – "Piti löytää jopa sokeriton sinappi"

Kirsti Talsi-Sirkka sai diabetesdiagnoosin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Sinä aikana ruokasuositukset ovat muuttuneet radikaalisti. Nykyään diabeetikolle suositellaan aivan tavallista, monipuolista ja terveellistä ruokavaliota. Kuva: Jarkko Sirkiä

Aluksi iski shokki. Ykköstyypin diabetes. Miten sen kanssa nyt sitten eletään?

Kirsti Talsi-Sirkka sai diabetesdiagnoosin vuonna 1987. Jo kymmenen vuotta aiemmin hänellä oli todettu raskausdiabetes, mutta silti uutinen ravisutti arkea.

”Silloin sokeri oli täysin pannassa, piti löytää jopa sellainen sinappi, jossa ei ole sokeria”, Talsi-Sirkka muistelee.

Jälkeenpäin ajateltuna oma kauhistus tuntuu Talsi-Sirkasta jopa hieman hupsulta, sillä kun diabeteksen kanssa elämiseen tottui, ei se ole tuottanut juuri ylimääräisiä huolia.

”Minun onneni on, etten ole koskaan ollut sokerihiiri. Lapsenakaan en kuulemma syönyt jäätelöä.”

1980- ja 1990-luvulla oli myynnissä runsaasti sokerittomia ruokia aina pikkuleipiin ja suklaaseen saakka. Talsi-Sirkka teki yleensä kaiken ruuan itse, eikä eineksiäkään tuohon aikaan ollut juuri myynnissä.

Vain lentokonematkoille ja joihinkin työtilaisuuksiin piti erikseen tilata sokeriton ruoka. ”Yleensä se tarkoitti maustamatonta ja se oli hirveän pahaa”, Talsi-Sirkka muistelee.

Ymmärryksemme diabeteksesta on kasvanut valtavasti, ja nykyään diabeetikko voi kasata menunsa omien mieltymystensä mukaan.

Toisin oli ennen. Talsi-Sirkan eno sairasti aikoinaan diabetesta ja hän oli ensimmäisiä, jonka sairautta hoidettiin 1920-luvulla insuliinilla.

”Hänen ruokavalionsa oli pelkkää kaalia ja voita, eikä hän elänyt sillä kuin kaksi vuotta.”

Talsi-Sirkan diagnoosin aikana sokerikiellon lisäksi muitakin ruoka-aineita rajoitettiin. Aterialla sai syödä vain yhden leivän, pari perunaa lisukkeineen ja lasin maitoa. Erityisesti hiilihydraattien kanssa sai olla tarkkana.

”Silloin ei ollut verensokerimittaria käytössä, joten kaikki ruuat punnittiin tarkasti ja syötiin tarkasti tiettynä kellonaikana.”

Nykyään diabeetikoille suositellaan samanlaista terveellistä ja monipuolista ruokavaliota kuin kaikille muillekin. Hyvä ohjenuora on syödä runsaasti kuitua ja niukasti kovaa rasvaa, suolaa sekä sokeria.

Ateriainsuliinia käyttävä diabeetikko arvioi aterian sisältämät hiilihydraatit ja annostelee insuliinia sen mukaan. Talsi-Sirkan muistiin ovat tallentuneet ruokien hiilihydraattimäärät, mutta ruokailun avuksi on kehitetty myös monenmoisia kännykkä­sovelluksia.

Talsi-Sirkka syö edelleen lähes yksinomaan kotiruokaa, kodin ulkopuolella hän ruokailee hyvin harvoin. Raaka-aineiden kotimaisuus on hänelle erittäin tärkeää, ja luomua ostetaan etenkin silloin, kun lapsenlapsi on kylässä.

”Oikeastaan ainoa valmisruoka jota käytän, ovat pakastejuurekset. Niistä syntyy kiireisenä päivänä nopeasti esimerkiksi kanakeitto.”

Yleensä aterian kruunaa kala tai kana, perheessä kokataan punaista lihaa lähinnä erityistapauksissa.

”Pääsiäisenä söimme lammasta useampana päivänä, mutta senkin piti olla tietysti kotimaista.”