Nälkäisten määrä kasvaa – ruoka-avulta vältyttäisiin torjumalla epävakautta ja ilmastonmuutosta

Jemenissä eletään keskellä pahinta humanitaarista hätätilaa. Poliittisten levottomuuksien lisäksi El Nino -ilmiö aiheuttaa kuivuutta etenkin Afrikkaan. Kuva: Jukka Pasonen

Nälästä ja ravitsemusongelmista kärsivien määrä on kasvanut selvästi, varoittaa YK:n ruoka-apuohjelma WFP tuoreessa raportissaan.

Nälkäisten ja aliravittujen määrä on noussut reilussa kahdessa vuodessa 40 miljoonalla 815 miljoonaan.

"Yhä useampi eli ruoka-avun varassa yhä pidempään", raportissa todetaan.

Aliravitsemuksen yleistyminen lisää tuntuvasti riskiä, että yhä suurempi osa väestöä voi vajota äkilliseen, vakavaan ruokakriisiin. Se voi taas johtaa poliittiseen levottomuuteen ja pakolaisuuden kasvuun, WFP muistuttaa.

Viimeksi laajamittainen ruokakriisi koettiin viime vuosikymmenen lopulla, kun ruuan maailmanmarkkinahinnat nousivat.

Raportissa korostetaan, että ruokaturvaa heikentävien ongelmien ennaltaehkäisy olisi säästänyt kansainvälisestä ruoka-avusta esimerkiksi vuonna 2016 yli neljä miljardia euroa. Summa vastaa 96 prosenttia siitä rahoituksesta, joka WFP:ltä kului ruoka-apuun samana vuonna.

Raportissa painotetaan ehkäisemään poliittista turvallisuutta. Sitäkin helpompaa olisi lisätä varautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ruuantuotannon haasteisiin.

Jos maailman väestöstä prosentti enemmän voidaan suojata sään ääri-ilmiöiltä, ruoka-avun tarve laskee kaksi prosenttia. Se säästäisi vuosittain noin 100 miljoonaa euroa, raportissa lasketaan.

Ruokaturvan suurimmiksi heikentäjiksi arvioidaan kuluvan vuoden aikana konfliktit sekä poliittinen ja talouden epävakaus. Nälänhädän ja epävakauden yhteys on siis kahdensuuntainen.

Vaihtelevat säät kuten todennäköisesti El Nino -ilmiöön liittyvä kuivuus sotkee ruuantuotantoa. Neljäntenä listalla on Afrikassa leviävä Spodoptera frugiperda -yökkönen. Armeijamadon nimellä tunnettu toukka tuhoaa maissikasvustoja.

Eteläamerikkalaisen yökkösen toukkia havaittiin Länsi-Afrikassa ensi kertaa kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen ne ovat levinneet lähes koko Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan.

Äkillisen, pahimman luokan ruokakriisin kourissa oli viime vuonna 124 miljoonaa ihmistä 51 maassa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 11 prosentilla. Heistä 60 prosenttia asuu alueilla, joilla on poliittista levottomuutta tai yhteenottoja.

Sään ääri-ilmiöt syvensivät 39 miljoonan ihmisen nälänhätää. Ruuantuotanto on kuivuuden vuoksi heikentynyt varsinkin Afrikan sarvessa ja Länsi-Afrikassa maissa, joissa eletään paimentolaisuudesta.

Sään ääri-ilmiöt nostivat myös äkillisesti ruuan hintaa, mikä pahensi edelleen nälänhätää muun muassa itäisessä Afrikassa ja tulvien koettelemassa Bangladeshissä.

Raportissa on käyty läpi 25 valtiota tai aluetta, jotka kärsivät pahimmin ruokakriisistä. Ukrainaa ja Haitia lukuun ottamatta ne sijaitsevat Afrikassa ja Lähi-idässä.

Lisäksi ruuan puute vaivaa luonnollisesti itäistä Bangladeshiä, jonne on muuttanut lähes miljoonaa rohingya-heimon pakolaista naapurimaasta Myanmarista. Tilanne jatkuu tänäkin vuonna kuten myös Syyrian sota.

Lähi-idän ruokaturvaa vaikeuttaa syysviljoja kurittanut kuivuus.

Pahin tilanne on silti Jemenissä, jonka kriisi jopa entisestään syvenee tänä vuonna. Ruoka-apua ei saada perille, maan talous on romahtanut ja taudit pahentavat hätätilaa.

Afrikassa ruoka-avun tarve on suurin Etelä-Sudanissa, Koillis-Nigerian maaseudulla, Kongossa, Etiopiassa, Somaliassa ja Ugandassa.

WFP:n vuosittainen ruokaturvaraportti (englanninkielinen)