Keittiömokat eivät unohdu

Kaikki töppäilevät keittiössä joskus. Liika itsevarmuus usein kostautuu ja reseptin puolihuolimaton luku voi nostattaa pullataikinan aivan uusiin sfääreihin.

Liekö nyrkkisääntönä, että mitä yksinkertaisempaa ruokaa, sitä enemmän metsään menee.

Keittiömokia on kertynyt pikaisen kyselyn perusteella runsaasti ainakin toimittajille. Eräs niistä liittyy popcorneihin.

Tuttavan kyläillessä päätimme herkutella paukkumaissilla. Popcornkattilan hiljalleen lämmetessä lämpeni myös keskustelu.

Kun popcornit lopulta muistuivat mieleen, keittiö oli paksun savuvaipan peitossa. Kärähtänyttä patalappua lukuun ottamatta vauriot vaikuttivat vähäisiltä, mutta käryttävä kattila piti saada ulos.

Kiikutin astian pihalle ja laskin maahan. Vahinko vain, että maan ja kattilan väliin jäi kynnysmatto.

Maton muovi suli kiinni kattilaan, joten kattilan ja muovimaton taru päättyi siihen. Siirsin turmeltuneen kattilan kauemmaksi pihamaalle ja kippasin palaneet popcornit pöpelikköön.

Ehdimme siivota keittiötä hieman, kun perheemme ruokahalultaan moitteeton lapinkoiranarttu haukkui sisään.

Ulko-oven auettua se kiiruhti olohuoneeseen, pyöri hetken levottomana ja oksensi vatsansa sisällön matolle.

Hiiltyneen mönjän alkuperästä ei ollut epäilystä. Olohuoneen maton tulevaisuus sen sijaan vaikutti hyvin epävarmalta.

Popcornit muistuivat mieleeni uudestaan, kun mummon perintöpaahdin ilmoitti aamiaisleivistä leimahtamalla ilmiliekkeihin.

Harmi vain, etten ollut samassa huoneessa - eihän leivän valmistumista viitsi seurata vierestä.

Savu saavutti miehen nenän ja palo talttui lopulta eteisen maton avulla.

Olen päättänyt kokata jatkossa monimutkaisempia asioita - helppojen eväiden valmistus on aivan liian riskialtista hommaa.

Lähetä keittiömokasi 7.8 mennessä tuulikki.viilo@
maaseuduntulevaisuus.fi tai osoitteeseen Maaseudun 
Tulevaisuus/keittiömokat 
PL 440 00101 Helsinki. 
Myös kuvia keittiömokista otetaan toimituksessa ilolla vastaan.