Dohan kauppakierroksella kitkutellaan vähienkin tavoitteiden saavuttamiseksi
Kauppaneuvottelut ovat monimutkainen laji ministerille. Vain puolustuspolitiikka vastaa lyhenteiden määrässä ”kauppa-ratsujen termiviidakkoa”, Alexander Stubb vertaa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTyynen valtameren saarella Balilla pidettävään kokoukseen osallistuu Suomesta vain ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.). Maa- ja metsätalousministeri, Stubbin puolueveli Jari Koskinen seuraa tilannetta kotimaasta.
Stubbin avustajakaartiin kuuluu Balilla kaksi pitkän linjan kauppapolitiikan tuntijaa maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Näyttää supistuvan koko homma. Mitä lähemmäs kokousta tullaan, sitä vähemmän on sovittavaa”, Koskinen kuvasi viime viikon lopulla.
”Tärkeintä on se, että saadaan Balilta nyt edes minipaketti ruokaturvasta, tariffikiintiöiden hallinnoinnista sekä kehitysmaiden kohtelusta”, arvioi Stubb.
Kun kauppaneuvottelut ovat olleet käytännössä pysähdyksissä vuosia, koko järjestelmän uskottavuudelle on tärkeää kokoontua yhteen ja saada sovittua ”edes jotain”, ministeri painottaa.
Suomen miehitys Balin kokouksessa kertoo sen, mikä maailmalla on ollut näkyvissä viime vuodet. Kahdenväliset ja alueelliset kauppasopimukset ovat se tie, jota ainakin maailmankaupan suuret tekijät kulkevat.
Vielä vuoden 2005 Hongkongin ministerikokouksessa lähestulkoon joka EU-maalta oli paikalla sekä kauppa- että maatalousministeri.
Suomi kuten moni muukin maa elää kaupasta: 40 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee siitä. Alexander Stubb ottaa esimerkiksi elintarvikkeet, joita viedään 1,6:lla ja tuodaan 4,7 miljardilla.
”Hienoa huomata, kuinka ruokakauppojen hyllyjen tarjonta on monipuolistunut parissa vuosikymmenessä. Mutta toki meidän pitäisi tehdä paljon enemmän viennin eteen, koska siihen olisi edellytyksiä.”
Monenkeskisen kauppajärjestelmän suuri kysymys on nyt se, miten ihmiskunta luo lisäarvoa, eli miten kauppaa oikeasti käydään.
”Tulliviranomaisten tulokulma siitä, että tuonti on pahasta ja vienti hyvästä, ei enää istu”, Stubb sanoo.
”Otetaan esimerkiksi tämän Nokian puhelimen arvoketju, jossa on mukana toistakymmentä maata eri puolilta maailmaa: se on suunniteltu Suomessa, monet komponentit valmistettu Kiinassa ja kameran osat kaiketi Japanissa. Laite on koottu Koreassa. Sen kyljessä pitäisi lukea ’made in the world’.”
Tämä ei silti tarkoita, etteikö Nokian älypuhelimien tai yksinkertaisten t-paitojenkin arvosta jäisi useita kymmeniä prosentteja Suomeen, jos ne on täällä suunniteltu tai niissä on muutoin paljon suomalaista työtä, hän tähdentää.
Dohan kierroksen tärkein lähtökohta oli saada kehitysmaat mukaan kaupankäyntiin.
”Laajasti katsoen olen sitä mieltä, että kauppa on parempi keino kuin kehitysapu.”
Kaupan vapauttaminen Afrikan maiden kesken ja toisaalta esimerkiksi EU:n ja Afrikan maiden välillä on ainoa kestävä tie köyhyyden vähentämiseen, koska kauppa luo talouskasvua ja työtä.
”Mutta emme ihan pulmusia tässä ole itsekään”, hän sanoo tarkoittaen meillä koko EU:ta.
”Jos olemme valmiita antamaan kehitysapua vain periaatteella, että ’jos te ette tue omaa maatalouttanne, sitten saatte X euroa apua’, ei se ihan oikein ole.”
”Ruokaturva tuntuu meille Suomessa itsestäänselvyydeltä, mutta niin ei ole muualla. Joskus tuntuu, että osalle EU-maista on edelleen tärkeämpää suojata omaa ruuantuotantoa kuin huolehtia varsinaisesta ruokaturvallisuudesta”, hän sanoo otsa rypyssä.
”Eikä me siinäkään reiluja olla.”
Kansainväliset talous- ja ruokakriisit ovat vanhentaneet 12 vuoden aikana Dohan kierroksen asialistan niin, että nyt on vaikeuksia saattaa kierros kaikkia tyydyttävään loppuun.
”Tarvittaisiin tyylikäs saattohoito”, Stubb sivaltaa.
Syyskuussa WTO:n pääjohtajana aloittanut Roberto Azevêdo on tehnyt Alexander Stubbin mukaan hyvää työtä hajauttamalla neuvottelut syksyn aikana työryhmiin. Silti vääntöä on käyty ihan Balin kokoukseen asti.
Stubb veikkaa, että ennen torstaita jälleen kerran istutaan pitkään, kun vähäistenkin päätösten syntyyn tarvitaan ensin ”vähän draamaa”.
”Yöllä tapahtuvat neuvottelut taitavat olla ihan osa ihmisluontoa. Liian moni päätös on tehty keskiyön jälkeen. Maailma olisi fiksumpi paikka, jos toimittaisiin toisin”, aamuihmiseksi tunnustautuva ministeri tuumii.
KAIJALEENA RUNSTEN
Dohan kehityskierros
käynnistettiin Qatarin
pääkaupungissa Dohassa
marraskuussa 2001.
Kauppaneuvottelut piti
saaman alkuun Seattlessa vuonna 1999, mutta kokous keskeytettiin mellakoiden vuoksi.
Neuvottelut ovat takkuilleet koko ajan: Cancunin kokous päättyi tuloksettomana
syksyllä 2003.
Ainoat tulokset – nekin
ehdolliset – on sovittu
Hongkongissa joulun alla
2005.
Monenkeskisen järjestelmän tärkeydestä kertoo, että WTO on silti kasvanut tasaisesti:
Jordania oli sen 136. jäsen vuonna 2000.
Balin ministeri-
kokouksessa Jemen
nostaa WTO:n jäsenmäärän 160:een.
Yhteisessä kauppa-
politiikassa EU-komissio
neuvottelee jäsenmaiden
puolesta: unionia edustaa
Balin kokouspöydässä kauppakomissaari Karel de Gucht.
Kauppaministerit
kokoontuvat Balilla niin
sanottuun yleisten asioiden neuvostoon, joka päättää EU:n kannan.
Kahdenvälisistä kauppa-
sopimuksista EU neuvottelee WTO:n ulkopuolella Yhdys-
valtain, Japanin, Intian ja
Malesian kanssa.
Kanadan ja Korean kanssa
on vast´ikään solmittu vapaakauppasopimukset.
Kiinan kanssa on vasta aloitettu tunnustelut neuvottelemalla investointisuojasta.
Kaikkiin kauppasopimuksiin tarvitaan EU-parlamentin
vahvistus, ennen kuin ne
astuvat voimaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
