Keveimmin ja kireimmin verottavan kunnan ero keskipalkkaiselle pariskunnalle 4 672 euroa – katso kartasta, miten oma kuntasi verottaa
Maaseutumaisten kuntien verotus on keskimäärin prosenttiyksikön kireämpää kuin kaupungeissa.
Kunnallisvero vaihtelee jonkin verran alueen kaupunkimaisuudesta riippuen. Kuva: Jukka PasonenSuomen kunnista kevein kunnallisvero on Kauniaisissa, 17 prosenttia. Keskimäärin kaupunkimaisissa kunnissa veroprosentti on 20,38, taajaan asutuissa kunnissa 21,09 ja maaseutumaisissa kunnissa 21,15. Korkein kunnallisveroprosentti Suomessa on 22,50.
Veronmaksajien Keskusliiton laskelmien mukaan keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat korkeimpien veroprosenttien kunnissa yhteensä 4 672 euroa enemmän kunnallis- ja kirkollisveroja vuodessa. Kirkollisvero vaihtelee 1 ja 2 prosentin välillä.
Esimerkkilaskelmassa puolisot ansaitsevat 40 526 ja 48 301 euroa vuodessa. Tulot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon naisten ja miesten vuoden 2017 keskipalkkoihin, johon on lisätty oletettu ansiotason nousu.
Keskipalkan kuukausiansiot ovat 3 242 euroa ja 3 864 euroa vuonna 2019. Suomen yleisin palkka on 2600 euroa.
Maakunnista verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Keski-Pohjanmaalla.
Kymmenen keveimmän kuntaverottajan kärjen muodostavat Espoo, Helsinki ja Olkiluodon ydinvoimalasta tunnettu Eurajoki, pienet Kustavi ja Luhanka sekä Sysmä, Inari, Vantaa ja Naantali.
Päijät-Hämeen Sysmässä asuu noin 3 900 henkeä.
Miten keskikokoinen maaseudun kunta, jonka asukkaat ovat keskimääräistä ikääntyneempiä ja pienituloisempia, pystyy pitämään kunnallisveronsa 19 prosentissa?
”Sysmässä on pitkä nuukuuden ja omavaraisuuden perinne. Veroprosentti on pysynyt samana pitkään, noin kymmenkunta vuotta”, kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kertoo.
Valtionosuuden vähentyessä Sysmä on löytänyt talousratkaisuja terveyspalveluiden ulkoistamisesta ja rekrytointien tarkasta harkinnasta.
”Sotesta tullut asiakaspalaute on ollut hyvää. Soten kokonaisulkoistussopimus on ollut kunnalle edullinen”, Kitkiöjoki arvioi. ”Julkinen sektori on helposti ylileveä.”
Veroprosenttia on Kitkiöjoen mukaan helppo nostaa yhdellä päätöksellä. Hän peräänkuuluttaa päättäjiltä aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta.
”Tasapaino tehdään itse. Velvollisuutemme on huolehtia pienituloisista kuntalaisista ja heidän ostovoimastaan.”
Vahvuutena Sysmällä on merkittävä mökkiläisten määrä. He pitävät palvelutason hyvänä myös paikallisille.
”Vapaa-ajan asukkaiden osittaista kunnallisveroa on väläytelty, mutta minusta heidän tukensa palveluiden käyttäjinä on jo ihan riittävä”, Kitkiöjoki pohtii.
”Sysmän ihme” on kiinnostava erityisesti, kun tarkastellaan efektiivistä veroastetta. Vaikka kuntavero on virallisesti tasavero, käytännössä erilaiset verovähennykset vaikuttavat niin, että pienituloisten veroaste on matalampi.
Kuntaliiton selvityksen mukaan Sysmän toteutunut kunnallisveron aste on 11,77 prosenttia, Kauniaisissa vastaavasti 14,58.
Kunnista kireimmin, 22,50 prosentin veroasteella, verottavat Honkajoki, Jämijärvi, Teuva, Haapajärvi ja Reisjärvi.
Kauniaisten asukaskohtaiset verotulot ovat Tilastokeskuksen vuoden 2017 tietojen mukaan Suomen korkeimmat vaikka veroprosentti on alhaisin: 7 198 euroa per asukas.
Korkeimpien kunnallisverojen kunnissa asukaskohtaiset verotulot vaihtelevat Reisjärven 2 930 eurosta Honkajoen 3 502 euroon. Onko rikkaita reilua verottaa verrannollisesti vähemmän?
”Se, että kunnallisvero asettaisi suomalaiset eriarvoiseen asemaan, kuulostaa aika dramaattiselta. On toki totta, että veron määrä samoista tuloista voi vaihdella paljonkin”, Veronmaksajien Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen arvioi.
”Todellisuudessa kuntien tarjoamissa palveluissakin voi olla eroja. Jos verotus tuntuu kohtuuttomalta, on olemassa myös vaihtoehto muuttaa toiseen kuntaan.”
Jos kartta ei toimi kunnolla jutun yhteydessä, voit avata sen uuteen selainikkunaan tästä linkistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
