Lämpö lisää tuhoeläinriskiä

Lämpimän sään vallitessa monien tuhoeläinten vioitusriski on tavanomaista suurempi. Rikkakasvien torjunnat ovat meneillään. Hyvän tehon saamiseksi kannattaa odottaa rikkakasvien taimettumista. Kasvitautien esiintyminen vaihtelee suuresti pellon kosteusolojen mukaan.

Kevätviljojen rikkakasveja ei pidä torjua liian aikaisin eikä silloin, kun kasvusto kärsii pahoin kuivuudesta. Viljat ovat herkkiä fenoksihappoherbisideille 2–3-lehtiasteella ja seurauksena voi olla erilaisia tähkävioituksia.

Herbisidikäsittely on ajankohtaista tarkoitukseen sopivalla valmisteella viljan 4-lehtivaiheesta pensastumisen loppuun, kun rikkakasvit ovat taimettuneet.

Kevätviljakylvöissä näkyvät nyt hyvin mahdolliset siemenlevintäisten lehtilaikkutautien oireet. Esiintymät ovat runsaita peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Oireet ilmenevät ensimmäisessä kasvulehdessä ohralla tummina ja kauralla punertavina laikkuina.

Kevätvehnän monokulttuurilohkoilla saattaa esiintyä pistelaikun oireita.

Mikäli kevätviljojen kasvitautioireita esiintyy runsaasti, voi ensimmäisen kasvitautitorjunnan yhdistää rikkakasvitorjuntaan. Kevätviljojen kasvitautitorjunnan kanssa kannattaa vielä odottaa, jos kasvusto kärsii kuivuudesta.

Syysvehnän harmaalaikku on edennyt kasvustoissa, joissa on ollut kosteutta joko sateiden tai rehevän kasvun vuoksi. Mikäli oireet eivät ole näkyvissä ylemmillä lehdillä voi torjunta-ajankohtaa pitkittää tähkälle tuloon asti, jolloin torjunnan teho riittää jyvän täyttymiseen asti.

Kahukärpäsiä on paikoin runsaasti. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 2-lehtivaihetta. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteilla on tehtävä varhaisessa vaiheessa, eikä se yleensä enää kannata viljan saavuttaessa 4-lehtivaiheen.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu syysvehnällä on ajankohtaista, kun lämpösumma ylittää 350 astetta. Sääskien havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6–7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

Rehevästi kasvavissa nurmiheinissä esiintyy erilaisia kasvitauteja. Nurmea vioittavat useat lehtilaikkutaudit ja härmä. Paikoin timoteissa on tavattu käämitautia. Oireena on korren ympärille kietoutunut valkea peitto, joka ajan myötä muuttuu kellertäväksi.

Sienitautien kemiallinen torjunta on mahdollista nurmikasvien siemenviljelyksiltä tarkoitukseen hyväksytyillä valmisteilla.

Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjunta ajoittuu kasvin 2-4 lehtivaiheeseen. Mahdollisia valmisteita ovat Butisan S ja Butisan Top sekä Galera, jota ei vioitusriskin takia saa käyttää, jos kasvi on stressaantunut kuivuuden, märän maan, tuholaisten, ravinnepuutosten, suurten lämpötilavaihteluiden tai helteen takia.

Helteinen sää on lisännyt kirppariskiä huomattavasti. Paikoin kuivuus on hidastanut kevätöljykasvien kasvua, minkä vuoksi pienempikin määrä kirppoja on nyt haitaksi. Kirppavioitusriski on suurin sirkkalehtivaiheessa, mutta pienenee selvästi sen jälkeen, kun kasvissa on 3–4 kasvulehteä ja kasvi hyvässä kasvussa.

Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0,5–1 kuoriainen/kasvi.

Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa. Vaihtoehtoina perinteisille pyretroidi-valmisteille ovat tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotenoidi-valmisteet sekä uusimpana oksidiatsiaaneihin kuuluva indoksakarbi.

Kaalikoiaikuisia lentelee edelleenkin rypsi- ja rapsikasvustoissa, mutta kasvustoista voi löytyä jo toukkia. Kaalikoin toukat tulee usein torjuttua rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä, joskin ruotsalaisten kokemusten mukaan neonikoitinoidien teho kaalikoihin on heikko.

Koska kaalikoin munintaolot ovat olleet nyt hyvät, toukkien ilmaantumista kannattaa tarkkailla myös erikseen. Kaalikoin toukkien erillinen kemiallinen torjunta on mahdollista pyretroidi- ja pyretriinivalmisteilla. Torjuntakynnys on muutama toukka kasvia kohti.

Puhtaan hernekasvuston rikkakasveja voi torjua aklonifeeni-, metributsiini- tai bentatsonivalmisteilla. Pellon rikkakasvilajisto määrittää valmisteen valinnan.

Lämmin ja kuiva sää on lisännyt herneen ja härkäpavun taimien juovahernekärsäkäsvioituksia. Härkäpavulla torjuntaan ei ole tarvetta. Herneellä pienien taimien torjuntaa voi harkita, jos vioitusta ja kärsäkkäitä on runsaasti ja kasvusto kärsii kuivuudesta.

Kumina kukkii jo monin paikoin Etelä-Suomessa. Pohjoisempana kukinta alkaa lähipäivien tai -viikkojen aikana. Sää on suosinut kuminakoin munintaa ja toukkien kehitystä ja toukkia on havaittu edellisvuosia enemmän.

Kuminakoin toukkien torjunta on mahdollista vielä kukinnan alkuvaiheessa tau-fluvalinaatti-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella klo 21–06.

Omenakääriäisen ensimmäiset yksilöt on saatu pyydyksiin jo toukokuun lopulla ja varsinainen munintalentokin on alkanut tällä viikolla. Kun pyydyksiin on tullut useita kääriäisiä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana arvioidaan muninnan alkavan jälkimmäisestä päivästä (’Biofix’), mikäli suotuisia lämpötiloja (yli 15 astetta) vallitsee klo 22–04 välisenä aikana.

Toukkien kuoriutuminen alkanee viikon 25 alkupuolella Etelä-Suomessa, Ahvenanmaalla ja rannikolla muutamaa päivää myöhemmin.

Pihlajanmarjakoin vioitusriski on vaihteleva ja riippuu pihlajan kukinnan runsaudesta paikkakunnalla verrattuna edelliseen vuoteen. Jos kukintahavaintoja alueelta ei ole, arvioidaan torjuntatarvetta feromonipyydysten saaliin mukaan.

Yksi pyydys suositellaan asennettavaksi sellaisten pihlajien lähelle, missä viime vuonna oli marjoja. Näin saadaan mahdollisimman oikea kuva koiden lennon alkamisesta ja runsaudesta alueella.

Tarhan reunaosiin ja keskelle tarhaa asetettujen pyydysten avulla arvioidaan pihlajanmarjakoin esiintymistä omenapuilla. Pyyntisaaliin lisäksi on hyvä tarkkailla tarhan reuna-alueiden raakileita mahdollisten vioitusten havaitsemiseksi.

Pihlajanmarjakoin torjuntaan on poikkeusluvalla käytettävissä Coragen 20 SC -valmiste, jonka suositeltu ruiskutusaika on muninnan aikana.

Mansikan kukinnan aikana tarkkaillaan luteita ja ripsiäisiä, joiden vioitusriski on lämpimän sään vallitessa tavanomaista suurempi. Vattukärsäkkäiden merkittävin vioitus alkaa olla ohi, vaikka vioitus jatkuu myöhempien nuppujen osalta. Korvakärsäkkäiden biologinen torjunta sukkulamadoilla on ajankohtaista kukinnan aikana.

Mansikkapunkin biologinen torjunta aloitetaan kukinnan aikana ottaen huomioon käytettyjen torjunta-aineiden varoajat.

Mansikalla on Lounais-Hämeessä havaittu leikkureihin kuuluva kovakuoriainen saksankäärökärsäkäs, joka vioittaa lehtiruoteja ja kukintovarsia. Kukintovarsiin kohdistuva vioitus aiheuttaa koko kukinnon kuihtumisen.

Vioitus on tunnistettavissa pistemäisistä purentajäljistä kukintovarren alaosan ympärillä, vioituksen yläpuolinen osa kuihtuu. Vioituksia on syytä tarkkailla ja tarvittaessa varmistaa lähettämällä näyte MTT:n kasvinsuojelupalveluun.

Vattukuoriaisten tarkkailua jatketaan. Vattukärsäkkäiden vioituksia syntyy lämpimällä säällä nopeasti, kärsäkkäiden määrää voi arvioida karistusnäytteillä.

Vattukärpäsen toukkien vioittamat versot kannattaa hävittää ennen kesäkuun puoltaväliä ja toukkien koteloitumista. Vatunäkämäpunkin torjunnassa helteisellä säällä on riskinä vioitusten syntyminen öljy- tai rikkiruiskutuksilla. Myös vihannespunkki on hyötynyt lämpöaallosta ja avomaallakin voi olla tarvetta torjuntaan.

Etenkin kausihuoneissa biologinen torjunta on suositeltava vaihtoehto punkkien torjunnassa.

Herukoilla tarkkaillaan karviaiskoisan vioitusten alkamista, punaherukalla ja karviaisella karviaispistiäisten toukkien esiintymistä ja kaikilla herukoilla ja karviaisilla kirvoja. Puna- ja valkoherukoilla voi esiintyä villa- ja nappikilpikkäitä (kilpikirvoja).

Herukanrataspunkkia esiintyy etenkin puna- ja valkoherukalla, joihin rikkilannosruiskutus tehoaa ainakin jossain määrin, mutta helteisellä säällä voi syntyä ruiskutusvioituksia. Lämmin sää lisää myös vihannespunkkien vioitusriskiä etenkin mustaherukalla.

Herukkakoin lento ja muninta on alkanut ja jatkuu vielä parin viikon ajan. Aikuisten torjunta vähentää raakilevioituksia. Herukansilmukoin lento alkanee vasta juhannusviikolla, aikuisten tarkkailuun voi käyttää feromonipyydyksiä.

Porkkanakempin lento on alkanut ja sen odotetaan vilkastuvan, jos sää pysyy lämpimänä. Porkkanakärpäsen lento alkaa olla huipussaan eteläisessä Suomessa lämpimien säiden jatkuessa.

Lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen lentohuippu jatkuu koko maassa. Kaalikoita on edelleen pidettävä silmällä.

MTT kasvinsuojelupalvelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF