Kokkola menetti oman kansanedustajansa, kun Jutta Urpilainen (sd.) siirtyi eduskunnasta EU-komissioon. Urpilaisen paikalle eduskuntaan nousi vaasalainen sosiaalidemokraatti Matias Mäkynen.
Näin katkesi vuonna 1983 alkanut jakso, jonka aikana Kokkolasta on ollut vähintään yksi kansanedustaja kaikilla valtiopäivillä.
Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila, kuinka tärkeä oma kansanedustaja on paikkakunnalle?
”Totta kai olisi hyvä, että Kokkolan kokoisesta kaupungista olisi kansanedustaja. Se olisi hyvä, mutta ilmankin pärjäämme.”
Kaupunginjohtaja korostaa, että Kokkola iloitsee ja on aiheellisesti ylpeä, kun oman kaupungin poliitikko nousee Euroopan komission jäseneksi.
”Lisäksi Jutta Urpilainen on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on valittu EU-komissaariksi.”
Tämä lasikatto ei ole ainoa, jonka Urpilainen on rikkonut. Hän oli ensimmäinen suomalainen nainen myös valtiovarainministerinä sekä SDP:n puheenjohtajana.
Kokkolalla on toimivat suhteet Vaasan vaalipiirin kaikkiin kansanedustajiin, kaupunginjohtaja kertoo.
Rajanaapurikuntien kansanedustajia ovat toholampilainen Mika Lintilä (kesk.), joka toimii myös elinkeinoministerinä sekä luotolainen Peter Östman (kd.) ja kaustislainen Mauri Peltokangas (ps.).
Pietarsaarelainen kansanedustaja ja oikeusministeri, ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kuuluu kansanedustajiin, joihin kaksikielinen kaupunginjohtaja Mattila pitää tiiviisti yhteyttä.
Yhteydenpito kiinnostaa varmasti myös Henrikssonia, sillä iso osa Kokkolan asukkaista on potentiaalisia RKP:n äänestäjiä.
”Kokkolassa on lähes 48 000 asukasta, joista 6 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.”
Kunnan edunvalvonta on muutakin kuin yhteydenpitoa kansanedustajiin, kaupunginjohtaja Mattila muistuttaa.
”Maakuntaliitto on tärkeä kanava, jota kautta voimme edistää alueen yhteisiä hankkeita.”
Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös Suomen Yrittäjät ja kauppakamari. Ne ovat kaupungin kumppaneita esimerkiksi Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman toiminnan turvaamisessa.
”Sitä parempi mitä useampi taho vie alueen ilosanomaa eteenpäin.”
Yhteydenpito ministeriöihin on jatkuvaa. Kokkolalle arvokas kontakti on esimerkiksi Tuomo Puumala, joka on tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) valtiosihteeri. Kokkolalainen Puumala oli keskustan kansanedustaja 2007–2019. Hän oli ehdolla myös viime kevään vaaleissa, mutta 5 078 ääntä eivät riittäneet eduskuntapaikan uusimiseen.
Kaupunginjohtaja Mattila jättää politiikan teon puolueille ja niiden piirijärjestöille.
”Luotan, että vuoden 2023 eduskuntavaaleihin puolueet asettavat Kokkolaan vahvat ehdokkaat, joilla on mahdollisuus tulla valituksi.”
Bjarne Kallis Kokkolasta oli kansanedustaja kaksi vuosikymmentä. Kristillisdemokraatteja edustanut Kallis valittiin valtiopäiville ensimmäisen kerran vuonna 1991, ja hänen kansanedustajauransa kesti vuoteen 2011.
”Kyllä paikkakunnalle on hyötyä omasta kansanedustajasta. Aina auttaa, kun eduskunnassa tunnetaan paikalliset olot.”
Paikallistuntemus voi olla rahanarvoista tietoa esimerkiksi lisätalousarvioita käsiteltäessä.
”Päätettävänä saattaa olla satojen tuhansien tai joidenkin miljoonien eurojen määrärahoja, joiden käytöstä ei ole etukäteen tarkasti sovittu. Silloin kannattaa heti tehdä oman paikkakunnan tai oman alueen hyvän hankkeen rahoittamisesta esitys, jonka perustelee huolellisesti."
"Valtionrahoitusta valmisteluun tulee melkein poikkeuksetta. Tätä rahaa ei paikkakunta olisi saanut, ellei sitä olisi joku eduskunnassa esittänyt", Kallis sanoo.
Kansanedustajasta on hyötyä myös paikkakunnan kunnallispolitiikassa. Sekä eduskunnassa että oman kunnan valtuustossa istuva poliitikko voi tuoda tietoa valtiolliselta tasolta omalle paikkakunnalle.
”Vaikkapa kunnallisverotuksen asioissa tästä on hyötyä. Paikallisesti voidaan tehdä veronkorotus tai verotuksen lievennys, kun kansanedustaja tuo tietoa, millaisia veropäätöksiä eduskunnasta on tulossa.”
Mitä isompi hanke ja mitä isompaa aluetta se koskee, sitä useamman kansanedustajan yhteistyötä tarvitaan.
”Omilta eduskuntavuosiltani muistan Vaasan vaalipiirin kansanedustajien yhteistyön toimineen alueellisissa asioissa hyvin. Yli puoluerajojen pystyttiin sopimaan, mitä Kokkolan, Seinäjoen tai Vaasan alueen hanketta viedään yhteisvoimin eteenpäin.”
Ensimmäisen eduskuntakautensa Kallis istui vuosina 1991–1995.
”Samaan aikaan Kokkolasta oli toinenkin kansanedustaja, sosiaalidemokraattien Kari Urpilainen, joka on Jutta Urpilaisen isä.”
Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Kari Urpilainen ei tullut valituksi, joten kaudella 1995–1999 Kallis oli ainoa kokkolalainen kansanedustaja valtiopäivillä.
Vuoden 2007 eduskuntavaalit menivät kokkolalaisittain komeasti: kaupungista matkusti Arkadianmäelle kolme kansanedustajaa. Bjarne Kallis ja Jutta Urpilainen uusivat paikkansa, ja kolmantena kokkolalaisena eduskuntaan nousi keskustan Tuomo Puumala.
Nyt Kokkolassa alkaa jakso, että kaupungilla ei ole omaa kansanedustajaa. Samalla kuitenkin alkaa jakso, että kaupungista kotoisin oleva poliitikko on EU-komissaarina.
”Komissaari työskentelee unionitasolla. Hän ei tietenkään ole yhden kaupungin, maakunnan tai edes valtion edustaja. Komissaari ei voi suosia yhtä maata, mutta joka tapauksessa komissaarilla on hyvä tieto oman maan ja oman alueensa asioista", Kallis sanoo.
Suora yhteys EU:n päätöksenteon huipulle ei ole ainakaan huono asia. Se on vähintäänkin hieno mahdollisuus saada viesti kulkemaan Brysseliin saakka.
Kallis sanoo esimerkin europarlamentin tasolta.
”Uskon, että Etelä-Pohjanmaa hyötyi vuosina, jolloin kauhavalainen Kyösti Virrankoski toimi europarlamentaarikkona. Hän oli aktiivinen ja näkyvä meppi.”
Paula Erkkilä Pohjanmaan Kauppakamarista tarkastelee Kokkolan ja Pietarsaaren aluetta kokonaisuutena, jolla on hänen mielestään erinomaiset mahdollisuudet edistää hankkeitaan.
”Tokkopa näin hyvää poliittista momentumia on ollut alueellamme vielä koskaan. Saimme varsinainen täyskäden viemään Suomea ja Eurooppaa kohti 2020-lukua”, Erkkilä sanoo.
Keskipohjalainen täyskäsi on tässä: EU-komissaari Jutta Urpilainen, elinkeinoministeri Mika Lintilä, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, valtiosihteeri Tuomo Puumala sekä oikeusministerin valtiosihteeri Malin Brännkärr. Brännkärr siirtyi valtiosihteeriksi Kruunupyyn kunnanjohtajan tehtävästä.
Etelä-Savon Mikkeli on Manner-Suomen toinen maakuntakeskus, josta ei ole omaa kansanedustajaa nykyisessä eduskunnassa. Mikkelissä on runsaat 53 000 asukasta.
Eduskunnan 200 kansanedustajaa ovat 88:sta eri kunnasta. Vuonna 2020 Suomessa on 310 kuntaa.
